– Parempaa olisi odotettu. Meillä on yli 300 000 työtöntä. Valtion velka on pian 100 miljardia euroa. Kunta- ja sote-uudistukset ovat menneet päin seinää. Nuorisotakuu on kokenut mahalaskun. Terveyspalvelut rapautuvat. Keskittämispolitiikka kärjistää alueellisia eroja, sanoi keskustan ryhmäpuheen eduskunnan lähetekeskustelu valtion vuoden 2014 talousarvioesityksestä pitänyt Antti Rantakangas.
Hän muistutti, että hallituksen tavoitteena oli kääntää valtionvelka selkeään laskuun kokonaistuotantoon suhteutettuna vaalikauden loppuun mennessä.
– Näin ei kuitenkaan tapahdu. Velkataakka nousee yli 60 prosentin rajan. Tätä ei ole koettu sitten raskaitten sotavuosien. Myös rakenteellinen alijäämä on lipeämässä sallittua suuremmaksi, Rantakangas sanoi.
Hänen mukaansa hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on käytännössä uusi leikkauslista.
– Suuri osa asioista leijuu kuukausien ajan ilmassa ja paljon on sysätty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen murheiksi. Tähän myös EU:n komissiossa on kiinnitetty huomiota.
Rantakankaan mukaan keskusta olisi valmis tässä ja nyt tekemään eläkeikää koskevat päätökset, jotta ihmisille jäisi aikaa riittävästi valmistautua niiden toteutumiseen.
– Hallitus on siirtänyt suurimman osan valtiontalouden tasapainottamisesta kuntien vastuulle. Valtionosuuksista eli ihmisten palveluista leikataan noin miljardilla eurolla. Kuntien taloutta aiotaan vielä jatkossa kiristää miljardilla, mikä merkitsee taas uusia tasaverojen korotuksia, hän sanoi.
Rantakangas ilmoitti myös keskustan vastustavan jyrkästi hallituksen päätöstä leikata kotihoidontukea merkitsee kuntien päivähoitokustannusten kohoamista vähintään 200 miljoonalla eurolla. Niin ikään keskusta torjuu ”jyrkästi” sinipunahallituksen kuntien pakkoliitoslain.
Rantakankaan mukaan kansalaisia kuritetaan, mutta suuryritykset saavat miljardiveroalen. Työllistävien pien- ja perheyritysten tilanteeseen ei sen sijaan tule helpotuksia. Kymmenien tuhansien pienyritysten verotus kiristyy.
Rökityksen jälkeen yhteistyötarjous
Haukuttuaan hallituksen Rantakangas pääsi vihdoin keskustan vaihtoehtoon.
– Ratkaisujamme ovat muun muassa menosääntö, kasvurahasto ja laajaan kuntien yhteistyöhön perustuva kotikunta-maakuntamalli. Miljardiluokan haasteisiin tarvitaan miljardiluokan ratkaisuja, hän sanoi.
Rantakankaan mukaan keskustan ja hallituksen linjassa on suuri mittakaavaero. Hallitus laittaa budjetissa 30 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitukselle kasvurahastoa varten. Keskustan vaihtoehto on 3–5 miljardin euron rahasto helpottamaan erityisesti kasvuyritysten kehitystä.
– Haluamme myös perustaa Infra oy:n vauhdittamaan liikennehankkeiden pitkäkestoista toteuttamista, joka mahdollistaa enemmän panostuksia perusteinpitoon ja yksitysteille.
Toinen keskustan iso kokonaisuus liittyy biotalouteen.
– Meillä on siirryttävä ryminällä kotimaiseen energiaan. Se tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen ja on ympäristön kannalta järkevää politiikkaa, Rantakangas totesi.
Hän ilmoitti, että keskusta on valmis yhteistyöhön.
– Tätä olemme esittäneet talous- ja työllisyyspolitiikassa ja kuntien palvelujen uudistamisessa. Vieläkään ei ole myöhäistä. Suomen vahvuus on aina ollut yhteistyössä. On valtiomiestekojen aika, Rantakangas sanoi.