Heidän työ- ja opiskelutilanteensa on viranomaisille täysi arvoitus. Varusmiesliiton arvion mukaan valtaosa kotiutuvista varusmiehistä jää tyhjän päälle.
– Helpotusta ongelmaan voisi tuoda esimerkiksi liiton esittämä palvelusajankohtien muutos, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos.
Torstaina kotiutuvat varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa viime vuoden heinäkuussa tai tämän vuoden tammikuussa. Varusmiesliitto tarjoaa uusiksi ajankohdiksi palvelukseen astumiselle maalis- ja syyskuun alkua.
– Mallimme tarjoaa mahdollisuudet yhtenäiseen työjaksoon palvelusta ennen tai sen jälkeen. Myös vakituisen työn etsiminen on helpompaa keväällä ja syksyllä kuin jouluna ja keskikesällä, Vuornos sanoo.
– Ilman opiskelupaikkaa olevien ja sellaista hakevien tilannetta palvelusajankohtien siirto auttaisi huomattavasti, koska keväälle olisi tarjolla yhtenäinen ajanjakso pääsykokeisiin valmistautumista varten, hän jatkaa.
Vuornoksen mukaan muutos olisi toteutuessaan merkittävä. Sen vaikutukset eri elämäntilanteissa oleviin asevelvollisiin pitäisi selvittää kattavasti, ennen kuin ratkaisuja tehdään. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole edes tiedossa, kuinka moni nyt kotiutuvista varusmiehistä on ilman työ- tai opiskelupaikkaa tai mitkä ovat heidän suunnitelmansa palveluksen jälkeen.
Vuornoksen mukaan varusmiespalveluksen vaikutusten tarkemmalla pohtimisella voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Hän perää yhteiskunnalta myös sosiaalista vastuuta kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.
Varusmiesliiton yksiselitteinen kanta on, että asevelvollisuuden suorittaminen ei saa asettaa nuorta syrjäytymisvaaraan.