– Järkevällä suunnittelulla ja valinnoilla voidaan kuitenkin tuottaa ikääntyneille ihmisille taloudellisesti ja eettisesti kestäviä, yksilöityjä palveluja, katsoo Kirsi Nurmi.
Hänen mukaansa seniorikansalaiset tarvitsevat yksilöllisiä palveluja, joihin ovat jo tottuneet, mutta eivät halua näihin palveluihin etuliitettä vanhus.
Hoivapalveluiden tuottajat suunnittelevat konseptinsa valitettavan usein taloudellisia näkökohtia korostaen. Tämä tarkoittaa Nurmen mukaan sitä, että palvelut ovat kaikille ikääntyneille samanlaiset. Yleensä ikääntyneistä puhuttaessa tarkoitetaan yli 65-vuotiaita, jolloin nuorempien ja vanhempien vanhusten ikäero voi olla 30 vuotta.
Haluaako 65-vuotias ja 90-vuotias samoja asioita? Tähän ei Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivan kehitysjohtaja Kirsi Nurmi usko.
– Totta kai vanhukset haluavat valita itselleen sopivimmat palvelut – aivan kuten me kaikki nuorempienkin ikäluokkien edustajat, Nurmi sanoo.
Kuntien taloudelliset haasteet ovat korostaneet hinnan merkitystä kilpailutuksissa. Tämä ajaa monet persoonattomaan palvelumuotoiluun, joka ei huomioi asiakkaan tarpeita. Nurmi kuitenkin uskoo, että järkevällä suunnittelulla ja valinnoilla voidaan tuottaa yksilöityjä palveluja eri-ikäisille vanhuksille julkisen ja yksityissektorin yhteistyönä.
Samalla hän haastaa kuntia muuttamaan kilpailutuspolitiikkaansa siten, että sosiaalisen vastuun kantaminen ja yhteiskunnallisten yritysten toiminta painottuu kilpailutuksissa entistä vahvemmin.