Puolalaisen Warsaw Institute (WI) -ajatuspajan mukaan Venäjän hallinto on hermostunut Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muuttumisesta. Helsingissä järjestettyä huippukokousta pyrittiin käyttämään tämän vuoksi myös poliittisen painostuksen välineenä.
– Kylmän sodan aikana Suomella oli erityisasema siinä mielessä, että valtio kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Siitä huolimatta maa säilytti nimellisen itsenäisyytensä ja poliittisen järjestelmänsä, mistä syntyi suomettumisen käsite, WI toteaa arviossaan.
Ajatuspaja huomauttaa, että Helsingissä järjestettiin jo kylmän sodan aikana useita tärkeitä tapaamisia idän ja lännen välillä. Viime vuosina Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka on saanut Suomen tiivistämään suhteitaan puolustusliitto Natoon.
– Tilanne voi aiheuttaa paheksuntaa Kremlissä, sillä Venäjän hallinto haluaisi vetää Suomen takaisin vaikutuspiiriinsä tai vähintäänkin tehdä siitä ei-kenenkään-maan Venäjän ja Naton välille.
WI:n mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä järjestettyä huippukokousta käytettiin myös Suomen pelotteluun. Sen yhteydessä Venäjän asevoimat järjesti useita provokatiivisia harjoituksia lähellä maan rajaa.
Ennen huippukokousta armeijan erikoisjoukot tekivät laskuvarjo-operaation Suursaarelle. Sotilaat harjoittelivat sabotaasia tuhoamalla kuvitteellisen viestintä- ja ilmatorjunta-aseman. WI huomauttaa, että Suursaari sijaitsee alle 40 kilometrin päässä Kotkasta.
Huippukokouksen alkaessa Venäjän pohjoisen laivaston sota-alukset kulkivat Helsingin lähettyvillä kohti Pietaria. Suomen rannikolla oli liikennettä myös toukokuussa, jolloin laivasto järjesti sukellusveneharjoituksen alueella.
– Moskovan tavoitteena on muistuttaa Suomelle maan strategisesta sijainnista. On hyvä muistaa, että mailla on yhteistä rajaa yli 1300 kilometriä, josta suuri osa on kevyesti puolustettua.
Suomi ei ole käsitellyt historiansa synkkää osaa
Vuonna 2016 Putin uhkasi mahdollisella sodalla, jos Suomi liittyisi Natoon. Viime vuoden joulukuussa Venäjän lentokoneet rikkoivat jälleen kerran Suomen ilmatilaa.
Lisääntyneestä aggressiosta huolimatta suuri osa Suomen kansasta ja poliittisesta eliitistä vastustaa maan Nato-jäsenyyttä.
– Suomen Venäjä-politiikkaan voivat edelleen vaikuttaa sellaiset henkilöt, jotka tekivät aiemmin yhteistyötä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa. Suomalaiset eivät ole vielä käsitelleet täysin tätä historiansa synkkää osaa, WI sanoo.
Ajatuspajan mukaan on selvää, ettei Suomen hallitus aio taipua Venäjän kiristyksen ja painostuksen alla. Asevelvollisuuteen pohjautuvaa armeijaa ollaan laajentamassa, mikä korottaa mahdollisen hyökkäyksen kynnystä.
Suomi on myös lisännyt puolustusyhteistyötään Naton, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa muun muassa sotaharjoitusten ja kalustohankintojen suhteen.
#Kremlin would like to draw #Finland back into their zone of influence or at least make the country “no one’s land” between #Russia and #NATO. https://t.co/PELRgjgKbM #HelsinkiSummit2018
— Warsaw Institute (@WarsawInstitute) July 24, 2018