Vielä viime syksynä Suomi sai lainaa negatiivisella korolla, mutta nyt joukkolainan markkinakorko on lähes kaksi prosenttia. Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman sanoo Helsingin Sanomille, että korkomenojen kasvusta on varoitettu ja siihen olisi tullut varautua.
– Keskeinen kysymys, mihin korot lähiaikoina asettuvat. Velkakestävyydestä on syytä olla huolissaan, mutta mielenkiintoista on, että huomattavasti vähemmän velkaantuneen Ruotsin rahoituskustannukset ovat kehittyneet pitkään samansuuntaisesti kuin Suomessa, sanoo Schauman.
Erityisesti rahoitusmenot kasvavat, jos valtionlainakorot nousevat vielä lisää ja Suomen pankin ”pahan päivän” laskelma toteutuu ja Suomen talous supistuu ensi vuonna kaksi prosenttia.
Supistumisvaara kasvaa, jos Venäjän Ukrainassa aloittama sota kiihtyy ja kansainvälinen talous hidastuu voimakkaammin, rahoitusolot ja energian saatavuus heikkenevät ja tuotantoketjujen ongelmat pahenevat.
