Valko-Venäjän laskeutumaan pakottama Ryanairin lento ja maassa jo yhdeksän kuukauden ajan jatkuneet mielenosoitusten väkivaltaiset tukahduttamiset osoittavat sen, kuinka Minskin demokraattista ”edistymistä” on tulkittu väärin viimeisen kymmenen vuoden aikana, toteaa Wilson Center -ajatushautomon disinformaatioon erikoistunut tutkija Nina Jankowicz.
Hänen mukaansa länsimaiden olisi pitänyt avoimesti tuomita Valko-Venäjän kärjistyvät autoritaariset toimet ja painostaa Minskiä, jotta epädemokraattinen kehitys ei vahvistuisi.
– Sen sijaan länsimaat ovat yrittäneet houkutella Valko-Venäjää ottamaan etäisyyttä Moskovaan paapomalla presidentti Aljaksandr Lukashenkoa. Tämä loi olosuhteet valtion tukeman kaappauksen vaaralliselle ennakkotapaukselle, Jankowicz toteaa The Washington Postin mielipidekirjoituksessa.
– Kyseessä on ennakkotapaus, jota muut autoritaariset valtiot pyrkivät jäljittelemään ja jota Yhdysvaltain ja sen liittolaisten ei pitäisi unohtaa.
Entisen presidentin Donald Trumpin hallinnon aikana Yhdysvallat pyrki normalisoimaan suhteitaan Valko-Venäjään ja ilmoitti tukevansa maan suvereniteettia. Tämä politiikka läheisemmän yhteistyön tekemiseksi alkoi jo presidentti Barack Obaman kaudella.
– Nämä ponnistelut olivat vuosien saatossa tapahtuneen välien parantumisen huipentuma. Viime kesänä tämä kuitenkin epäonnistui täydellisesti, Jankowicz kirjoittaa.
Viime elokuussa järjestetyt Valko-Venäjän presidentinvaalit osoittautuivat vilpillisiksi, ja Lukashenko alkoi tukahduttaa turvallisuuskoneistonsa avulla väkivaltaisin keinoin rauhanomaisia mielenosoituksia.
– Tämä epäonnistuminen jatkui viime viikolla, kun Lukashenko määräsi asevoimat kaappaamaan matkustajakoneen pidättääkseen oppositiotoimittajan, Jankowicz toteaa.
– Valko-Venäjän tämänhetkiset tapahtumat osoittavat selvemmin kuin koskaan, että ne tahot, jotka uskoivat Yhdysvaltojen ja Valko-Venäjän suhteiden saavuttaneen huippupisteensä vuosi sitten, erehtyivät pahasti.
Lukashenko on hallinnut Valko-Venäjää diktaattorin ottein jo 27 vuotta. Valko-Venäjä on tasapinoillut länsimaiden ja Venäjän välillä vuosien ajan pyrkien parantamaan suhteitaan kumpaankin ilmansuuntaan.
– Vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Lukashenkon suhde on tunnetusti kireä, Venäjällä on sotilastukikohtia Valko-Venäjällä ja maat ovat taloudellisesti integroituneita. Valko-Venäjä on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä ja sen raaka-ainetoimituksista, Jankowicz kirjoittaa.
– Kaikkein tärkein huomio on se, että Venäjällä on poliittista vaikutusvaltaa Valko-Venäjään nähden. Venäjä ei halua Valko-Venäjän suuntautuvan länteen Ukrainan tavoin.
Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa asettaa pakotteita Valko-Venäjälle. Syynä on Valko-Venäjän viime sunnuntainen toiminta, kun se määräsi Ateenasta Vilnaan matkalla olleen Ryanairin koneen laskeutumaan Minskiin.
Pakotteita kohdistetaan Lukashenkan hallinnon avainhenkilöihin. Valkoinen talo laatii pakotteista listaa yhteistyössä EU:n kanssa.
Lisäksi tämän viikon torstaina on määrä astua uudelleen voimaan pakotteita, jotka on kohdistettu yhdeksää Valko-Venäjän valtion omistamaa yritystä vastaan. Näihin yrityksiin oli kohdistettu jo aiemmin pakotteita, mutta niitä ehdittiin höllentää.