Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää meneillään olevien työmarkkinaneuvotteluiden panoksia harvinaisen korkeina. Arviolta yli 200 000 palkansaajan sopimukset ovat katkolla lokakuun lopulla, minkä jälkeen työrauha voi olla uhattuna monilla aloilla.
– Kaikki palkansaajat ovat ansainneet palkankorotuksen ja parannuksen ostovoimaan kaikkien näiden huonojen vuosien jälkeen. Täytyy muistaa, että meillä oli kikyn lisäksi tyka [työllisyys- ja kasvusopimus], jossa korotukset olivat vain 20 euroa ja 0,4 prosenttia. Olemme hoitaneet Suomen kilpailukyvyn aika hyvin kuntoon, Sture Fjäder sanoo Verkkouutisille.
Kierroksen avaavien vientialojen sopiman palkankorotuslinjan odotetaan antavan suuntaa ensi vuoden keväälle jatkuviin neuvotteluihin. Toisaalta esimerkiksi sote-aloja edustavat palkansaajaliitot Tehy ja Super ovat jo ehtineet vaatia huomattavia palkankorotuksia omien jäsentensä palkkoihin. Julkisuudessa on esitetty jopa kaksi prosenttia vientialoja suurempia korotuksia.
– Uskon, että viennin ratkaisut ovat jonkintyyppinen ohjenuora, jota on ollut aina vaikea ylittää. Mutta jos on alakohtaisia tarpeita, niin miksi ei, Fjäder pohtii.
Uhkana kilpailukyvyn romuttuminen
Teknologiateollisuuden ja SAK:laisen Teollisuusliiton neuvotteluita on käyty kireissä tunnelmissa elokuusta lähtien. Kiistaa on aiheutunut erityisesti ”ilmaiseksi talkootyöksi” mollatun kiky-lisätyöajan mahdollisesta jatkosta.
Sture Fjäder myöntää, että synkkenevässä ja monilta osin epävarmassa taloustilanteessa on syytä erityiseen varovaisuuteen. Löysät palkkaratkaisut nakertaisivat pohjaa julkiselta taloudelta, kilpailukyvyltä ja työllisyydeltä, jonka suhteen Antti Rinteen (sd.) hallitus on asettanut kovat tavoitteet.
Hallitusohjelman mukaan koulutukseen ja muille aloille tehtyjä menolisäyksiä joudutaan purkamaan, jos työllisyysasteen kohottamisessa epäonnistutaan. Fjäder toteaa, että leikkaukset ja mahdolliset veronkiristykset iskisivät myös palkansaajaan ja uhkaisivat neuvotteluissa saavutettuja korotuksia.
– Ratkaisut täytyy mitoittaa niin, että kaikki tekemämme uhraukset eivät ole olleet turhia. Toisaalta kustannuskilpailukyvyn tuhoaminen ei ole kenenkään etujen mukaista, ei myöskään palkansaajien. Siinä mielessä nyt on tarkan euron paikka, Sture Fjäder sanoo.
Hän huomauttaa, että liittokierroksella jokainen ala neuvottelee omista lähtökohdistaan. Tilanne poikkeaa huomattavasti Ruotsista, jossa keskusjärjestöt ovat mukana koordinoimassa palkkaneuvotteluita tiukalla otteella.
– Meillähän ei ole niin sanottua Suomen mallia, vaikka siitäkin on keskusteltu. Silti työnantajapuoli varmasti koordinoi ja lähtee siitä, että kun neuvotteluista saadaan ensimmäinen luku, niin siitä ei hirveästi mennä yli. Paitsi jos jollain alalla on hirveän kovat paineet ja työvoimapula, tai sellaista, Sture Fjäder sanoo.