− Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset ovat toimiva järjestelmä, jota esimerkiksi viime vuonna hyödynsi yli 1,4 miljoonaa ihmistä. Niitä tarvitaan ehdottomasti jatkossakin, jos haluamme selviytyä terveydenhuoltomme kriisitilasta ja hoitovelasta, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause.
Kesällä valmistuneessa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesraportissa yhtenä vaihtoehtoina esitetään, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista luovutaan kokonaan. Hyvinvointiala pitää vaihtoehtoa erittäin huolestuttavana. Raportin perustelut vaihtoehdolle ovat lisäksi virheelliset.
− Täysin väärä on esimerkiksi väite siitä, että Kela-korvauksista olisi hyötyä vain suurituloisille. Päinvastoin – Kela-korvauksia on käytetty kaikissa tuloluokissa, ja ne parantavat yhdenvertaisuutta, kun myös pienituloisilla on parempi mahdollisuus välttää julkisen jonot ja päästä hoidettavaksi yksityiselle. Erityisen suosittua niiden käyttö on ollut lapsiperheiden ja ikääntyneiden keskuudessa, Kause sanoo.
− Kun koronapandemian seurauksena hoitojonot ovat paisuneet äärimmilleen, olisi järjetöntä luopua Kela-korvauksista, joilla on ohjattu julkisen jonokuormaa yksityiselle ja jotka ovat kansantaloudelle erittäin edullisia, hän jatkaa.
Hyvinvointiala pitää huolestuttavana myös suunnitelmaa siitä, että Kelan vastuita kuntoutuksesta siirrettäisiin hyvinvointialueille.
− Tämä ei ole ajankohtaista ja vaatii paljon lisäselvittämistä. On esimerkiksi täysin epävarmaa, mitä lapsiperheiden tärkeille vaativille kuntoutuspalveluille, kuten puhe- ja toimintaterapialle, kävisi.
Toimivan Kela-korvausjärjestelmän lakkauttamisen tai korvausten merkittävän leikkaamisen sijaan järjestelmää olisi Hyvinvointialan mielestä parannettava. Kehittämisvaihtoehtoja tulee pohtia lausuntokierroksen jälkeen työnsä aloittavassa parlamentaarisessa työryhmässä.
− Kela-korvauksia olisi leikkaamisen sijaan järkevintä korottaa ja suunnata uudelleen, jotta niiden avulla voidaan purkaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa. Tämä olisi erityisen tärkeää suun terveydenhuollossa, jossa on ollut paljon jono-ongelmia. Lisäksi Kela-korvauksia pitäisi voida hyödyntää entistä paremmin digivastaanottoihin ja esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, kuten psykologikäynteihin, Kause sanoo.