CNA-ajatushautomon tutkija Michael Kofman varoittaa aliarvioimasta Venäjää. Hänen mukaansa nykyisen sotatilanteen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen asevoimien suorituskyvyistä.
Kofman vertaa tilannetta The Economistissa julkaistussa kirjoituksessaan siihen, kuinka talvisota vaikutti kuvaan, joka Neuvostoliiton asevoimista saatiin Saksassa.
– Hyvä vertaus nykyiseen sotaan voisi olla Neuvostoliiton yllättävän huono suoriutuminen Suomen kanssa käydyssä ”talvisodassa” vuosina 1939-40. Se paljasti puna-armeijan heikkoudet ja rakenteelliset ongelmat, mutta Saksan johto saattoi tulkita väärin kyseisen konfliktin opetukset suunniteltaessa Operaatio Barbarossaa, Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon vuonna 1941. Kofman kirjoittaa.
Kofmanin mukaan Naton pitää välttää vastaavaa ajattelua. Venäjää ei tule hänen mukaansa aliarvioida.
– On houkuttelevaa ajatella, että koska Ukraina on selviytynyt huomattavan hyvin Venäjää vastaan, niin Naton voitto voitaisiin ottaa itsestään selvyytenä melkein missä tahansa skenaariossa. Se on väärä opetus tästä sodasta, Kofman kirjoittaa.
Selvää on Kofmanin mukaan se, että Venäjän asevoimat eivät ole toimineet tehokkaasti. Hänen mukaansa analyysi tulee kuitenkin ulottaa myös Venäjän epäonnistumisten ulkopuolelle.
– Esimerkiksi etelässä Venäjän joukot murtautuivat ulos Krimiltä ja valloittivat nopeasti suuria alueita. He pitävät niitä hallussaan edelleen. Sen lisäksi on epäselvää, mitä tukea Amerikka aseiden ohella Ukrainalle tarjosi, ja mitä vaikutusta sillä on ollut, Kofman kirjoittaa.
Kofmanin mukaan ei ole laisinkaan varmaa, etteikö myös Nato voisi kärsiä vastaavista vaikeuksista laajamittaisessa sodassa. Hänen mukaansa varmaa on myös se, että paljon tappioita kärsinyt Venäjä rakentaa sotavoimansa uudelleen ennemmin tai myöhemmin.
