Mika Niikon (ps.) johdolla jätetyssä kysymyksessä käsitellään Helsingissä haettua tonttivarausta suurmoskeijalle ja islamilaiselle toimintakeskukselle, jota nimitetään dialogikeskukseksi.
”Ympäri Eurooppaa näyttävien moskeijoiden rakentaminen on sallittu sillä argumentilla, että se tukisi kansanryhmien rauhaista rinnakkaiseloa ja muslimien integroitumista. Valitettavasti kehitys on yleisesti nähtävien esimerkkien mukaan ollut päinvastaista”, kysymyksessä todetaan.
Suurmoskeija antaisi kansanedustajien mukaan ”yhdelle muslimien uskonryhmittymälle näkyvän roolin kaupunkikuvassa ja islamilaisen yhteisön kanssa tehtävässä yhteistyössä”. Alkuvaiheen rahoituksen on lupautunut tarjoamaan Bahrainin kuningaskunta, joka myös koordinoisi rahoitusta jatkossa. Myös Marokon kuningaskunta ja Arabiemiraattien liitto ovat edustajien mukaan hankkeessa mukana.
Kysymyksessä epäillään rahoituksen läpinäkyvyyttä ja halutaan tietää tarkat rahalähteet sekä rahoittajien tavoitteet.
”Rahoittajavaltiot eivät omissa maissaan edistä länsimaisia arvoja, kuten mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapautta, joten on vaikea mieltää, että he rahoittaisivat projektia, joka tukisi muslimeja tällaisten arvojen omaksumisessa ja siten toimivassa integraatiossa uusiin kotimaihinsa”.
”Itävallassa, jossa on paljon laajempi kokemus muslimien integroitumisesta ja integroitumattomuudesta yhteiskuntaan, on kokonaan kielletty moskeijoiden ulkomaalainen rahoitus. Kieltoa perustellaan nimenomaan tarpeella tukea maahanmuuttajia integroitumisessa eristäytymisen sijaan”, kansanedustajat toteavat.
Kysymystekstin mukaan on hankkeen yhteydessä tärkeää ymmärtää islamin uskonhaarojen välinen vastakkainasettelu.
”Shiia- ja sunnimuslimien väliset konfliktit ovat maailmalla arkipäivää. Toistaiseksi Suomessa on onnistuttu välttämään vakavat yhteenotot islamin eri haaroihin kuuluvien muslimien välillä. Muslimit ovat muodostaneet omia pieniä yhteisöjään etnisyyden ja uskonsuuntausten perusteella”, edustajat toteavat.
”Suurmoskeijan rakentaminen asettaisi kuitenkin yhden islamin haaran näkyvästi muiden edelle. Lähtökohtaisesti kaupunki myöntäisi tontin alle markkinahinnan, joka voisi tukea näkemystä epäoikeudenmukaisuudesta. Tällä voisi olla haitallinen, luonnollista tasapainoa häiritsevä vaikutus muslimiyhteisön sisällä. Suurmoskeijan rakentaminen näyttäytyisi toisen ryhmittymän silmissä toisen suosimisena ja olisi omiaan lisäämään muslimien välistä jännitettä, katkeruutta ja pidemmällä tähtäimellä mahdollisesti myös väkivaltaa”.
Kansanedustajien mukaan on mahdollista, että jos suurmoskeija rakennettaisiin, se toimisi keskusorganisaationa suurelle osalle Helsingin sunniryhmittymistä.
”Koska Suomessa muslimeilla on jo mahdollisuus tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan rukoushuoneissa, on eri asia kieltää uuden suurmoskeijan rakentaminen rahanpesuun tai sisäisen turvallisuuden uhkaan liittyen, opetuksen valvomisen suhteen niin, ettei väkivaltaan kannustavaa opetusta esitetä kuin jos Suomessa ei olisi mitään muslimien rukoushuonetta tai vastaavaa paikkaa. Suurmoskeijan rakentamisen kieltämisen yhteydessä ei siis tosiasiallisesti estetä muslimeja käyttämästä perustuslain takaamaa uskonnonvapautta eikä vastusteta muslimeja, vaan pyritään estämään epäasiallisen toiminnan ja opetuksen leviäminen suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti, kun otetaan huomioon epäselvä rahoitustausta ja viimeaikaiset terroriuhat ja -iskut sekä terroristien rekrytoinnit Euroopassa”, kysymyksessä todetaan.