Danske Bankin ekonomistit ennustivat aikaisemmin Suomeen tälle vuodelle 2,4 prosentin talouskasvua, mutta nyt he ovat nostaneet ennusteensa 2,7 prosenttiin.
– Talousvuosi 2018 on käynnistynyt kotimaassa väkevästi. Syksyllä kasvutahti ehti jo hetkellisesti hiipua, mutta talvi on jopa ylittänyt odotukset. Toistaiseksi sekä kotitalouksien että kotimaisten yritysten luottamus on niin korkealla, että voimme hyvällä syyllä odottaa kulutuksen ja investointien nousevan edelleen. Jatkossa tahti silti hidastuu verrattuna alkuvuoteen, kertoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
Appelqvistin mukaan kaikki talouden keskeiset kysyntäerät ovat kasvussa. Kotimainen kilpailukyky on parantunut ja tilauskirjat pullistelevat, joten viennin koheneminen on odotettavaa.
Nousu hidastuu hänen mukaansa kuitenkin nopeasti vajaakäytössä olevien resurssien loppuessa. Ensi vuoden ennuste onkin säilytetty ennallaan 2 prosentissa.
Kasvu riittää hänen mukaansa silti edelleen luomaan työpaikkoja ja pitämään asuntomarkkinat liikkeessä.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee ennusteen mukaan alle 60 prosentin jo tänä vuonna. Julkisen talouden kestävyyden saavuttamiseksi tullaan kuitenkin Danske Bankin mielestä tarvitsemaan lisätoimia, koska väestörakenne uhkaa kääntää velkasuhteen takaisin kasvuun lähivuosina.
Suomenkin hyvää talouskehitystä uhkaa kansainvälisen talouden epävarmuus. Taloustilannetta heikentää kauppasodan uhka ja Italian uuden hallituksen aiheuttama epävarmuus.
Euroalueella myös kasvu on hidastunut, ja paras vaihe näyttää Danske Bankin mukaan olevan takana. Euroalueella tammi-maaliskuun kasvu jäi ennusteista, ja nousua edelliseen neljännekseen verrattuna mitattiin vain 0,4 prosenttia.
– Vaisuille kasvuluvuille on yritetty etsiä luovia selityksiä muun muassa säästä, influenssaepidemiasta, lakoista ja lomapäivien ajoituksista. Osittain selitykset pitänevät paikkansa, mutta samalla on myönnettävä, että kasvun hidastuminen ei liity pelkästään tilapäisiin tekijöihin. Pelottava vaihtoehto on se, että resurssit alkavat jo ehtyä, vaikka työttömyysaste oli euroalueella huhtikuussa yhä 8,5 prosenttia, Appelqvist varoittaa.