Lääkkeiden saatavuus Suomessa on jatkanut heikentymistään ja saatavuushäiriöiden määrä on noussut alkuvuoden aikana. Lääkkeiden kokonaissaatavuus Suomessa on kuitenkin hyvä muihin EU-maihin verrattuna. Turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkkeiden saatavuudesta vastaavan yksikön päällikkö Timo Mauriala kertoo Verkkouutisille, mikä Suomen tämän hetkinen tila on.
– Jos katsotaan lääkkeiden saatavuushäiriöiden lukumääriä, ne ovat olleet kasvusuunnassa ja sama kasvu on jatkunut myös tämän vuoden puolella, Mauriala kertoo.
Fimean yksikön päällikön mukaan lääkkeille vaihtoehtoja löytyy ja usein potilaiden tarvitsema lääkehoito pystytään toteuttamaan. Saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin laajemmat ja Euroopassa kärsitään vielä Suomea enemmän.
– Monen lääkevalmistajan osalta, jotka Suomessa kuuluvat velvoitevarastojen piiriin, Suomessa on selvitty vähemmillä ongelmilla muuhun Eurooppaan nähden, Mauriala kertoo.
Lääkeyrityksen eli myyntiluvan haltijan tehtävänä on varmistaa, että Suomessa markkinoilla olevaa myyntiluvallista lääkettä on jatkuvasti saatavilla Suomessa toimivien lääketukkukauppojen, apteekkien, sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten tarpeisiin.
Apteekit ja lääkekeskukset vastaavat oman toimialueensa lääkehuollosta. Myös lääketukkukauppojen tulee varmistaa, että niillä on tarvittava määrä lääkkeitä toimitettavaksi apteekeille, lääkekeskuksille ja sairaala-apteekeille.
Fimean tehtävänä on valvoa markkinoilla olevien lääkkeiden valmistusta ja jakelun asianmukaisuutta, lääkkeiden saatavuuden toteutumista ja käyttäjäturvallisuutta.
Lääkemäärien riittävyyden ennakointi on vaikeaa
saatavuushäiriöiden taustalla on moninaisia syitä. Antibioottien osalta Mauriala kertoo osaksi vähentyneet tautimäärät.
– Pandemian myötä yleisesti kiertävät hengitystieinfektiot ovat olleet vähäisiä ja sen seurauksena lääkeyritykset ovat laskeneet tuotantomääriään. Nyt kun infektioiden määrä on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, eivät lääkeyritykset ole pysyneet kysynnän perässä, Mauriala kertoo.
Tilanne lääkevalmistajien kohdalla on kuitenkin parantunut ja mikrobilääkkeiden tuotantomäärät on saatu vastaamaan kysyntää.
– Suomessa on kansallinen velvoitevarastointijärjestelmä, joka on jossain määrin pitänyt meitä hieman paremmassa asemassa muihin maihin verrattuna. Meillä ei välittömästi näy aina kaikki vaikutukset, koska Suomessa on itsenäisesti kasvatettu puskuria, Mauriala kertoo.
Tuotantokustannusten nousu uhkaa lääketeollisuutta
Maailmanlaajuinen energiakriisi vaikuttaa myös lääkkeiden valmistukseen. Tuotantokustannusten nousun myötä, lääkkeiden valmistaminen on entistä haastavampi saada kannattavaksi. Kannattamattomat lääkkeet saattavat poistua kokonaan markkinoilta.
– Kun puhutaan hyvin säädellystä teollisuudenalasta, jossa tuotantokustannusten nousua ei lopputuotteen hintaan pystytä siirtämään, aiheuttaa se kannattavuushaasteita joillekin lääkevalmisteille. Siitä seurauksena tietyt lääkkeet saattavat poistua joiltakin markkinoilta, Mauriala kertoo.
Kriisivarautumiseen on kuitenkin panostettu ja Euroopan lääkeviraston roolia sekä mandaattia on pyritty vahvistamaan. Sen rinnalle on luotu uusi valmiusviranomainen HERA, jonka pääasiallinen tehtävä on edistää Eurooppalaista kriisivalmiutta. Hätätilanteissa HERA vastaa lääkkeiden, rokotteiden ja muiden lääketieteellisten vastatoimien ja tarvikkeiden, kuten suojakäsineiden ja maskien, kehittämisestä, tuotannosta ja jakelusta. Näistä oli usein pulaa koronaviruspandemian alkuvaiheessa.
Suomi on hyvin pieni markkina-alue kansainvälisen lääketeollisuuden edessä ja se pakottaa kulkemaan muun Euroopan kanssa käsikädessä. Asiantuntijan mukaan yksi keinoista Suomen lääkkeidensaatavuuden varmistamiseksi on markkina-alueen houkuttelevuus.
– Suomen täytyy huolehtia siitä, että pysymme kilpailevana ja houkuttelevana markkinana lääkeyritysten suuntaan, kuitenkin siten, että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset pysyvät myös maltillisena, Mauriala sanoo.
Tukholmassa on käynnissä EU:n työllisyys- ja sosiaaliministerikokous sekä epävirallinen terveysministerikokous. Suomea kokouksissa edustavat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Terveysministerit keskustelevat lääkkeiden saatavuudesta Euroopan unionissa. Asiaa käsitellään ensinnäkin varautumisen ja kriisivalmiuden näkökulmasta. Toiseksi käsitellään innovatiivisten sekä vakiintuneiden ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden varmistamista.
Suomi tukee EU:n yhteisiä toimia lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi. Unionin tason toimet tukevat kansallista varautumista.