Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa vuonna 2015, mutta rakenteellisen jäämän taso on huomattavasti keskipitkän aikavälin tavoitetta heikompi, selviää valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n julkisen talouden hoitoa koskevasta arviosta.
VTV:n mukaan ennakoivan tarkastelun perusteella rakenteellisessa jäämässä on riski merkittävästä poikkeamasta kuluvana vuonna. Myös korjaavan osan velkakriteeri on rikkoutumassa vuonna 2016.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan toimivuuteen. Pitkittynyt taantuma on Suomen kohdalla johtanut tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevän osan noudattaminen ei tuo riittävää marginaalia korjaavan osan kriteereihin.
– Päätöksentekijät eivät saa tuudittautua siihen, että asiat ovat hyvin, vaikka ennaltaehkäisevää osaa noudatettaisiinkin, varoittaa budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen tiedotteessaan.
Suomi on jäämässä myös kansallisista finanssipoliittisista tavoitteista. VTV:n mukaan päätetyt toimenpiteet eivät riitä sitovien sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen.
Viraston mielestä on myös ongelmallista, että tavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti kilpailukykysopimukseen, joka ei ole valtioneuvoston päätäntävallassa.
VTV:n mukaan valtiontalouden kehyksiä on vuonna 2015 noudatettu. Taantumasta huolimatta kehyksen ulkopuoliset menot ovat pysyneet vakaina.
Virasto korostaa, että kehykset eivät kuitenkaan tue riittävästi valtiontalouden rahoitusasematavoitteen saavuttamista.
VTV:n mukaan vuonna 2015 otettiin poikkeuksellisesti käyttöön kaksi lisätalousarviovarausta, joita ilman kehykset olisivat ylittyneet. Lisätalousarvioihin oli käytössä 500 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
– Menokehyssäännön kannalta ei ole uskottavaa parantaa kehyksen liikkumavaraa tällä tavalla, Silvennoinen toteaa.
EU:n vakaus- ja kasvusopimus
Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osa muodostuu julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka asetetaan rakenteellisen jäämän avulla, ja menosäännöstä, joka asettaa julkisille kokonaismenoille enimmäiskasvuvauhdin.
Korjaava osa muodostuu julkisen talouden velka- ja alijäämäkriteereistä. Julkisen velan on pysyttävä alle 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden vuotuisen alijäämän ei tule ylittää 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.