Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut pian vuoden, läntiset poliitikot, diplomaatit ja tutkijat väittelevät yhä siitä, mitä Vladimir Putin haluaa ja miten länsi voisi vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä, yhdysvaltalaistutkijat Fiona Hill ja Angela Stent sanovat Foreign Affairs -lehdessä.
– Putinin todellisten tavoitteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä länsivastaisena itsevaltiaana hän ei juurikaan hyötyisi aikeidensa julkisesta paljastamisesta, he toteavat.
Viime vuoden aikana on heidän mukaansa kuitenkin käynyt selväksi, että Putin haluaa luoda uuden version Venäjän imperiumista omien neuvostoaikaisten käsitystensä ja historian tulkintojensa pohjalta.
– Hyökkäyksen aloittaminen on osoittanut, että hänen näkemyksensä menneisyyden tapahtumista voivat ajaa hänet tuottamaan valtavaa inhimillistä kärsimystä. On käynyt selväksi, että muut valtiot ja toimijat eivät voi tehdä juuri mitään estääkseen Putinia jatkamasta sotaa, jos hän on päättänyt niin tehdä, ja että hän muokkaa vanhoja narratiiveja ja omaksuu tarkoitushakuisesti uusia.
Brookings-ajatushautomossa työskentelevät Fiona Hill ja Angela Stent lukeutuvat Yhdysvaltojen arvostetuimpiin Venäjä-asiantuntijoihin.
Kyse ei ole vain Ukrainasta
Hill ja Stent painottavat, että Venäjän julmassa hyökkäyssodassa ei ole kyse yksinomaan Ukrainan kohtalosta.
– Esimerkiksi Suomelle, johon Neuvostoliitto vuonna 1939 hyökkäsi maan varmistettua itsenäisyytensä Venäjän keisarikunnasta 20 vuotta aiemmin, hyökkäys tuntuu historian toisinnolta, he sanovat.
– Ukrainalaiset ja heitä tukevat maat ymmärtävät, että jos Venäjä voittaisi tämän verisen konfliktin, Putinin laajentumishalut eivät päättyisi Ukrainan rajalle. Baltian maat, Suomi, Puola ja monet muut maat, jotka ovat aikoinaan olleet osa Venäjän imperiumia, saattaisivat joutua hyökkäyksen tai kumouksellisen toiminnan kohteiksi. Myös muiden maiden suvereniteetti saattaisi tulevaisuudessa tulla kyseenalaistetuksi, he varoittavat.
Jotta niin ei tapahtuisi, lännen on heidän mukaansa keskityttävä vahvistamaan paitsi Ukrainan, myös muun Euroopan ja Naton kriisinkestävyyttä. Putinille on lisäksi tehtävä selväksi, että Venäjän suhteet Eurooppaan ovat pian peruuttamattomasti vaurioituneet.
– Maailma ei voi aina pidätellä Putinia, mutta selkeät viestit ja voimakkaammat diplomaattiset toimet voivat auttaa hillitsemään hänen aggressiotaan ja saada hänet lopulta suostumaan neuvotteluihin, he toteavat.
Yksi viimeisen vuoden opetuksia on heidän mukaansa se, että suuriin ennustuksiin kannattaa suhtautua varauksella. Harva esimerkiksi uskoi Venäjän ryhtyvän täysimittaiseen hyökkäyssotaan, saati onnistuvan siinä niin huonosti kuin on nähty. Ennustamisen vaikeus pätee myös Putiniin.
– Hänellä näyttää toistaiseksi olevan tilanne hallinnassa, mutta Kremliä voi odottaa yllätys. Tapahtumat kehittyvät usein dramaattisesti. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, monet asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu.