Kun keskellä Eurooppaa riehuu täysimittainen sota, on Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin mielestä hyvä muistaa, että muun muassa Baltian maat ovat varoitelleet maanosan turvallisuustilanteen järkkymisestä jo pitkään, kun moni muu ummisti silmänsä.
– Liettua oli 30 vuoden ajan yksi niistä maista, jotka sanoivat, että Venäjä on uhka. Sanoimme, että se on aggressiivinen imperialistinen suurvalta, jolla ei ole hyviä aikomuksia naapureitaan kohtaan. Nyt voimme todeta olleemme oikeassa, Landsbergis sanoo Ukrinform-uutissivustolle.
– Olemme hyvin halukkaita auttamaan Ukrainaa saavuttamaan voiton, sillä se lisää turvallisuuttamme ja tuo turvaa koko alueelle. On varmistettava, että kykenemme estämään sodan eskaloitumisen muihin maihin, hän toteaa.
Tämä tavoite näkyi hänen mukaansa myös Naton kesäkuisessa Madridin huippukokouksessa, jossa puolustusliitto sitoutui tukemaan Ukrainaa ja samalla vahvistamaan itäisen sivustansa, kuten Baltian maiden, puolustusta.
Elämme eskaloitumisvaiheessa
Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon Landsbergis luonnehtii vahvaksi viestiksi puolustusliiton kasvavasta voimasta, joka vaikuttaa myönteisesti myös koko Itämeren alueen turvallisuuteen.
– Haluaisin ehdottomasti nähdä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden toteutuvan nopeammin, koska tämän ”ei vielä”-tilanteen jatkuminen ei mielestäni edistä kenenkään turvallisuutta, hän sanoo.
– Kun otetaan huomioon, mitä Itämerellä tapahtuu – viittaan Nord Stream 1:een 2:een kohdistuneeseen sabotaasiin – herää kuitenkin kysymys, onko Itämeren alueella lopulta sen turvallisempaa, hän toteaa.
Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on hänen mukaansa yhä eskaloitumisvaiheessa, joten kaikenlaisiin uhkaskenaarioihin on syytä varautua sekä kansallisella tasolla että Naton puitteissa.
Kaasuputki-iskujen hän katsoo osoittavan, että Itämerellä on toimija, jolla on aikomus ja kyky kohdistaa hyökkäyksiä alueella olevaan infrastruktuuriin.
– Meri itsessään ei ole kovin suuri. Se tarkoittaa sitä, että kaikki täällä tapahtuva toiminta heijastuu kaikkiin yhtä lailla, vaikka se olisikin tapahtunut Tanskan tai Ruotsin aluevesien läheisyydessä.
”Meitä ei voi kiristää”
Presidentti Vladimir Putinin harjoittamaan ydinaseuhitteluun Nato on Landsbergisin mielestä reagoinut juuri oikealla tavalla.
– Me emme voi sallia Putinin kiristävän meitä. Olipa kyse ydinaseista, Zaporižžjan voimalasta, ruoasta tai energiasta, vastauksemme on aina oltava jämäkkä, hän sanoo.
– Tämä on äärimmäisen tärkeää. Jos Putin päättäisi tehdä jotain, mikä osoittaa hänen olevan päästään sekaisin, vastauksemme tulisi olemaan lamauttava. Tästä meidän on mielestäni pidettävä kiinni, hän toteaa.
– Sen pitemmälle yksityiskohtiin ei ole tarpeen mennä – en usko sen olevan hyödyllistä. On vain osoitettava päättäväisyyttä ja muistutettava vastauksemme lamauttavuudesta.