Venäjän asevoimiin erikoistunut Carnegie-ajatushautomon vanhempi tutkija Dara Massicot analysoi Kremlin oppeja Ukrainan sodasta.
– Monet päättäjät ja strategit eivät ole huomanneet sitä, missä määrin Moskova on oppinut epäonnistumisistaan ja mukauttanut strategiaansa ja lähestymistapaansa sodassa niin Ukrainassa kuin sen ulkopuolellakin, hän toteaa Foreign Affairsin kirjoituksessaan.
Venäjä on pyrkinyt vuodesta 2022 lähtien tarkastelemaan järjestelmällisesti taistelukokemustaan oppiakseen siitä ja jakaakseen näitä oppeja asevoimissaan.
– Vuoden 2023 alkuun mennessä Moskova oli kaikessa hiljaisuudessa rakentanut monimutkaisen oppimisen ekosysteemin, johon kuuluvat puolustusteollisuus, yliopistot ja sotilaat komentoketjun kaikissa kerroksissa, Massicot kertoo.
Tällä hetkellä maan asevoimat institutionalisoi tietämystään, järjestelee uudelleen puolustusteollisuuden valmistajiaan ja tutkimusorganisaatioitaan tukemaan sodanajan tarpeita sekä yhdistää teknologia-alan startupeja valtion resursseihin.
– Tämän pohjalta taistelukentällä on syntynyt uusia taktiikoita – jotka on koottu koulutusohjelmiin ja taisteluoppaisiin – ja parempia aseita, Massicot toteaa.
Moskova on kehittänyt uusia tapoja käyttää drooneja ukrainalaisten sotilaiden löytämiseen ja tappamiseen sekä ukrainalaisten resurssien tuhoamiseen muuttaen aiemmin oman heikkoutensa vahvuudeksi.
Hyökkääjä on rakentanut parempia ohjuksia ja luonut kestävämpiä ja tehokkaampia panssaroituja ajoneuvoja. Venäläiset yksiköt ovat myös suojanneet ajoneuvoja erilaisilla suojavarusteilla, oppineet uusia naamiointitapoja ja omaksuneet pienten yksiköiden hyökkäystaktiikoita.
– Venäläiset sotilaat ovat jakaneet epävirallisia neuvoja toisilleen sosiaalisten verkostojen, suljettujen sosiaalisen median kanavien ja itsejulkaistujen oppaiden kautta, Massicot kertoo.
– Nuoremmille komentajille annetaan enemmän vapautta (operaatioiden) suunnitteluun. Siitä on tullut asevoima, joka kykenee sekä kehittymään käynnissä olevan sodan aikana että valmistautumaan tuleviin korkean teknologian konflikteihin.
Maan sotilaskouluttajat tarkastelevat lisäksi perusteellisesti taistelukokemuksia ja integroivat oppimansa koulutusohjelmiin.
Uusi sodankäyntitapa
Näiden muutosten vuoksi Ukraina kohtaa Dara Massicotin mukaan todennäköisesti entistä suurempaa tuhoa tulevina kuukausina.
– Puolustajan on taisteltava nopeampia ja lukuisampia Venäjän droonihyökkäyksiä vastaan. Tämä aiheuttaa lisävahinkoa kaupungeille, siviileille ja kriittiselle infrastruktuurille. Yhä suurempi määrä ohjuksia läpäisee Ukrainan puolustuksen. Erittäin vaarallinen etulinjaan johtava 16 kilometrin syvyinen vyöhyke muuttuu entistä vaarallisemmiksi ja vaikeammaksi kulkea.
Nämä muutokset eivät välttämättä tuota Venäjälle dramaattisia läpimurtoja Ukrainan puolustuksen ja laajojen droonihyökkäysten sekä tykistökeskityksen ansiosta. Mutta se tarkoittaa Massicotin mukaan sitä, että Moskova voi jatkaa sotilaidensa hengen kauppaamista hitaiden edistysaskeleiden saamiseksi Itä-Ukrainan Donbasissa toivoen, että Ukrainaa tukevat Nato-maat kyllästyvät konfliktiin.
Joidenkin amerikkalaisten ja eurooppalaisten virkamiesten kerrotaan olevan menettämässä kiinnostustaan Ukrainaan. Massicotin mielestä samojen Venäjän sopeutumisten, jotka uhkaavat Ukrainaa, pitäisi kuitenkin huolettaa myös läntisiä päättäjiä.
– Venäjän asevoimat saa hyökkäyksestään Ukrainaan laaja-alaista kokemusta ja selkeän vision tulevaisuuden taistelutavasta, ja se jakaa kokemuksiaan Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean kanssa.
– Se on luonut pohjan intensiivisemmälle oppimis- ja uudelleenrakennusjaksolle sodan päättymisen jälkeen.
Venäjää rajoittaa hänen mukaansa edelleen huono sotilaskuri, ja sillä on vaikeuksia tuottaa kehittynyttä kalustoa.
– Mutta se on yhtä valmis uuteen sodankäyntitapaan kuin mikä tahansa muu valtio resurssirajoituksistaan huolimatta.
– Jos Washington ja Euroopan pääkaupungit eivät halua jäädä jälkeen, niiden on otettava opikseen Ukrainan sodasta eikä kääntää selkäänsä. Sen sijaan, että ne hylkäisivät sen, niiden on opiskeltava Venäjän opiskelua – ja sitten alettava tehdä omia muutoksiaan.
Hyökkääjän kriittinen heikkous
Dara Massicotin mukaan Venäjän asevoimilla on yli 20 komissiota, joiden tehtävänä on toimeenpanna suosituksia, jotka perustuvat etulinjasta ja tutkijoilta saatuihin tietoihin.
– Ukrainan rintamalle lähtevien vapaaehtoisten koulutuksessa keskitytään nyt oikeutetusti siihen, miten sotilaita opetetaan taistelemaan pienissä rynnäkköryhmissä droonien kyllästämillä taistelukentillä. Koulutusjakso on kuitenkin edelleen liian lyhyt, mikä vaikuttaa joukkojen kykyyn suorittaa taistelutehtäviä.
Massicot katsoo, että Venäjän asevoimien oppimisprosessissa on kriittinen heikkous.
– Vaikka maan asevoimat osoittaa vahvuutta taistelukokemusten hankkimisessa, analysoinnissa ja levittämisessä, sillä on ollut vaikeuksia panna täytäntöön suosituksiaan ja varmistaa, että sen ohjeita noudatetaan.
Hänen mukaansa sotilaskurin ja ammattitaidon puutteen vuoksi Venäjän etulinjan henkilöstön laatu vaihtelee edelleen suuresti. Joillakin yksiköillä on päteviä komentajia, mutta toisilla on johtajia, jotka ovat väkivaltaisia tai poissaolevia. Usein naapuriyksiköt eivät koordinoi toimintaansa, mikä johtaa valtaviin tappioihin rotaatioiden tai joukkojen liikkeiden aikana.
– Vaikka ne eivät ole estäneet taistelujoukkoja suorittamasta useimpia niille määrättyjä tehtäviä, nämä ongelmat ovat varmasti osasyy siihen, miksi Venäjä jatkaa alisuoriutumistaan materiaali- ja miesvoimaetuihinsa nähden.