Osa koronavirukseen sairastuneista on saanut väsymyksen ja neurologisten oireiden kaltaisia jälkioireita, jotka ovat voineet kestää kuukausia tai jopa yli vuoden akuutin infektion jälkeen.
Synkimmissä arvioissa pandemian on pelätty jättävän jälkeensä merkittävän kansanterveydellisen taakan. Monien on toisaalta todettu toipuneen oireista täysin ajan myötä.
Jälkioireet ovat olleet yleisiä erityisesti sairaalahoitoon joutuneilla potilailla. Tutkimusten mukaan myös lieväoireinen tai oireeton koronainfektio voi aiheuttaa työkykyä heikentäviä vaivoja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n emeritusprofessori Matti Jantunen nostaa esiin Kiinan Wuhanissa tehdyn seurantatutkimuksen. Infektion saaneista 81 prosentin arvioidaan saaneen alkuperäisestä viruskannasta lieviä tai keskivaikeita oireita.
Aineistona oli 120 potilasta, jotka oli kotiutettu vuoden 2020 tammikuun lopun ja huhtikuun alun välillä. Kaikkia pyydettiin täyttämään terveys- ja elämänlaatukysely sekä osallistumaan erilaisiin liikunta- ja verikokeisiin.
Ryhmän mediaani-ikä oli reilut 51 vuotta. Henkilöistä 104 ei ollut saanut taudista vakavia oireita. Jälkitarkastus tehtiin marraskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Noin kolmasosa kertoi univaikeuksista, hengenahdistuksesta, väsymyksestä ja nivelkivuista. Kyselyssä 45 potilasta kertoi kärsivänsä ahdistuksesta tai masennuksesta. Yli puolelta potilaista löytyi normaalista poikkeavia havaintoja keuhkojen magneettikuvauksessa.
Matti Jantunen toteaa pitävänsä tutkimusta kiinnostavana juuri ei-vakavien, sairaalaan otettujen potilaiden ja pitkän seuranta-ajan vuoksi. Tutkimuksen otosta ei tosin voi pitää edustavana.
– Tämä ei kyseenalaista kvalitatiivisia tuloksia eikä oireiden yleisyyden keskinäistä vertailua, mutta absoluuttisia oireprosenttejaja on pidettävä suuruusluokka-arvioina. Ongelma koskee kaikkia sairauksien seuraustutkimuksia, joissa itse sairauden yleisyys ei ole yksiselitteinen, Jantunen tviittaa.
Tämä ei kyseenalaista kvalitatiivisia tuloksia eikä oireiden yleisyyden keskinäistä vertailua, mutta absoluuttisia oire%ja on pidettävä suuruusluokka-arvioina.
Ongelma koskee kaikkia sairauksien seuraustutkimuksia, joissa itse sairauden yleisyys ei ole yksiselitteinen. 2/2— Matti Jantunen🇫🇮❤️🇺🇦❤️🕊 (@jantunen_matti) February 12, 2022