Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin kahdenkeskinen keskustelu paavi Franciscuksen hautajaisissa Vatikaanissa herätti tarkkailijoiden keskuudessa uusia toiveita siitä, että Yhdysvallat olisi aidosti valmis kuuntelemaan Ukrainaa.
– Toivo voi kohottaa mielialaa, mutta se ei ole hyvä strategia, brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjä ja Euraasia -tutkimusohjelman apulaisjohtaja Orysia Lutsevytš varoittaa The Guardian -lehdessä.
– Trumpin toinen kausi on horjuttanut maailmanjärjestystä tavalla, joka on erityisen vaarallinen Ukrainalle ja muulle Euroopalle, hän toteaa.
Diplomaattiset ponnistelut Euroopan puolustuksen turvaamiseksi ja suotuisan lopputuloksen saavuttamiseksi Ukrainassa ovat hänen mielestään epävarmalla pohjalla kolmesta syystä, joista ensimmäinen on Valkoisen talon ja Kremlin maailmankuvien huolestuttava lähentyminen.
– Sekä Trump että Vladimir Putin uskovat, että maailma on supervaltojen leikkikenttä, jossa mahtavimmat voivat tehdä, mitä haluavat, ja pienemmät sen, mitä niiden täytyy, hän sanoo.
Trump on hänen mukaansa asettunut tukemaan Kremlin kehittämää narratiivia, jossa sota on lännen provosoima ja Ukraina pääsyyllinen. YK:ssa Yhdysvallat on jo kolmasti äänestänyt sotaa koskevista päätöslauselmista samassa rintamassa Venäjän, Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän kanssa.
Maa on myös vetäytynyt kansainvälisestä elimestä, joka tutkii Venäjän rikollista aggressiota Ukrainaa vastaan.
– Toiseksi Trumpin ailahteleva päätöksenteko vaikeuttaa Ukrainan eurooppalaisten liittolaisten työtä oman koordinoidun suunnitelmansa parissa. Vaikuttaa siltä, että Trump ei edistä sitä, mikä on hyväksi rauhalle ja vakaudelle, vaan sitä, mitä viimeinen ihminen, jonka kanssa hän kulloinkin on puhunut, osuu hänelle sanomaan, Lutsevytš toteaa.
Venäjä yrittää hänen mukaansa houkutella Trumpia erilaisin bisnesdiilein ja geopoliittisin sopimuksin. Saattaakin olla enää ajan kysymys, milloin Trump suostuu poistamaan kaikki Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat pakotteet ja ryhtyy painostamaan Eurooppaa tekemään samoin.
– Tästä pääsemmekin kolmanteen ja viimeiseen syyhyn tuntea epäluottamusta Trumpin diplomatiaa kohtaan. Yhdysvaltain presidentti rakastaa käyttää valtaa vallan itsensä vuoksi – ei harjoittaa politiikkaa, joka johtaa selkeisiin strategisiin tuloksiin, Lutsevytš huomauttaa.
Sivuuttamalla Euroopan ja Ukrainan ja käymällä suoria kahdenvälisiä neuvotteluja Venäjän kanssa Trump pyrkii hänen mukaansa näyttämään voimaansa. Taustalla on usko, että Eurooppa ei tule toimeen ilman Yhdysvaltoja ja että Ukraina on riippuvainen amerikkalaisista tiedustelutiedoista ja aseavusta, erityisesti Patriot-ohjuksista. Se, kestääkö mahdollinen tulitaukosopimus ja tuoko se rauhaa ja oikeutta, on Trumpin silmissä toisarvoinen kysymys.
– Kun Valkoisessa talossa on näin epäluotettava johtaja, Eurooppa ei yksinkertaisesti voi luottaa siihen, että Yhdysvallat tukee sitä ja auttaa puolustamaan Ukrainaa. On vaarallista tuudittautua toivomaan, että Eurooppa voisi voittaa Venäjän kilpailussa Trumpin suosiosta. Neuvottelujen jatkuessa Euroopan on valmistauduttava kohtaamaan Venäjä yksin. Neuvotteluilla voidaan ostaa aikaa, mutta ne eivät korvaa kiireellistä tarvetta uskottaviin puolustusinvestointeihin Venäjän torjumiseksi, Lutsevytš painottaa.
