Paineet kasvattaa lastentarhanopettajien palkkoja erityisesti pääkaupunkiseudulla nousivat sen jälkeen, kun Vantaa ilmoitti kesällä tarjoavansa lastentarhanopettajille 150 euron palkankorotuksen ja 1500 euron suuruisen muuttorahan.
Helsinki ilmoitti omista korotuksistaan lokakuun alussa: lastentarhanopettajille on luvassa 175 euron palkankorotus ensi vuoden alusta lähtien.
Myös muut varhaiskasvatuksen työntekijät saavat palkankorotuksen. Lastenhoitajille – joka on Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suurin ammattiryhmä – on tiedossa 25 euron korotus.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Pia Pakarisen mukaan lastentarhanopettajien suuri korotus perustuu siihen, että työn vaativuus on kasvanut ja pula henkilöstöstä on kova.
Korotukset sisältyvät tiistaina julkistettuun pormestari Jan Vapaavuoren budjettiesitykseen, eikä lastentarhanopettajien 175 euron korotukseen ole Pakarisen mukaan toistaiseksi luvassa lisäyksiä.
− Lastentarhanopettajien palkankorotus tuli osittain niin sanotusta järjestelyerästä, osittain muusta uudesta rahasta. Jää myöhemmin pohdittavaksi, olisiko korotuksia tulossa lisää. Toki kaupungin palkkakehitysohjelma on ajateltu pitkäjänteiseksi suunnitelmaksi, jossa tarkastellaan henkilöstön palkkoja ja nostamispaineita, Pia Pakarinen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa kaupungilla on toki monia muitakin tehtäviä, joihin on vaikeaa löytää henkilöstöä.
− Sen takia pitää pohtia henkilöstön näkökulmasta oikeudenmukainen palkkaus mutta myös sitten taso verrattuna esimerkiksi yksityiseen puoleen ja markkinakysyntä. On toki selvää, että jos olemme kovin omalla tasolla, niin se heikentää houkuttelevuuttamme monissa ammattiryhmissä, Pakarinen sanoo.
Paineita muualla Suomessa?
Helsingin palkankorotuksiin käytetty järjestelyerä perustuu pitkälti valtakunnalliseen kuntien työ- ja virkaehtosopimukseen. Kunnat voivat työnantajina kohdentaa järjestelyerän sopimusmääräysten puitteissa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kuntatyönantajat KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan järjestelyerän käyttö on Helsingissä ja Vantaalla painottunut varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkankorotuksiin, mikä ei välttämättä tarkoita, että näin tapahtuu muualla.
− On mahdollista – varsinkin muualla pääkaupunkiseudulla – että tehdyt päätökset luovat painetta myös lähikuntiin painottaa varhaiskasvatusta. Tilanne esimerkiksi henkilöstötarpeiden suhteen vaihtelee Suomessa kuitenkin hyvin paljon alueittain. Oulussa tai Kuopiossa voi olla eri tilanne kuin pääkaupunkiseudulla. Järjestelyerän idea on, että se käytetään paikallisten tarpeiden mukaan, Markku Jalonen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa on vielä vaikeaa ennakoida, miten Helsingin ja Vantaan korotukset tulevat vaikuttamaan tuleviin valtakunnallisiin neuvotteluihin. Kuntien talouden kannalta on Jalosen mukaan hyvä muistaa, että tehty työmarkkinaratkaisu on kuntien kestokyvyn ylärajoilla.
Nykyinen työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.
− KT tavoittelee, että jatkossakin olisi paikallisia eriä, joita voidaan kohdentaa paikallisten tarpeitten mukaan. On syytä tehdä kustannustasoltaan maltillisia sopimuskorotuksia jatkossakin. Se on se yleistavoite meillä, Jalonen sanoo.