Ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn edennyt kansalaisaloite koskee turkistarhauksen kieltämistä.
Turkistarhausaloitteen takana olevien järjestöjen Eläinsuojeluliitto Animalian, Luonto-Liiton, Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) edustajat muistuttivat puheenvuoroissaan muun muassa, että turkiseläinten lajityypillinen käyttäytyminen ei turkistarhoilla toteudu.
Turkistarhauksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen edustaja, eläinlääkäri Kati Pulli totesi, että liikunnan puute aiheuttaa turkiseläimille ongelmia. Niille syntyy Pullin mukaan fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia.
Tilaisuudessa näytettiin runsaasti turkistarhoilta otettuja sairaiden eläinten kuvia.
Oikeutta eläimille ry:n Kristo Muurimaa muistutti puheenvuorossaan, ettei turkiksia tuoteta enää ”varakkaiden etelähelsinkiläisrouvien käyttämiä” lämpimiä turkkeja varten. Suurin osa turkiksista myydään ulkomaille ja niitä käytetään muotiteollisuuden koristuksina. Muurimaan mukaan valiokunta ei sallinut turkistarhalla kuvatun videon esittämistä.
SEY:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö totesi muun muassa, että turkistarhauksen lopettaminen halutaan toteuttaa kymmenen vuoden siirtymäajalla. Tuottajia ei haluta unohtaa, vaan järjestö muun muassa velvoittaisi valtion maksamaan näille korvauksia.
Työrauhaa kaivattiin
Aloitteen puolustajien jälkeen kuultiin muun muassa ministeriöiden, turkiskasvattajien ja Pohjanmaan liiton esitykset.
Turkistarhauksen suora työllistävyysvaikutus on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) neuvottelevan virkamiehen Markku Himasen mukaan 4300 henkilötyövuotta. Turkistarhaus työllistää hänen mukaansa suoraan noin 3000 suomalaista.
MMM:n eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabbin mukaan ministeriössä on käynnissä useita turkistarhausta koskevia lainsäädännön muutoshankkeita. Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta pohtivalla työryhmällä on aikaa ensi vuoden loppuun. Ministeriössä valmistellaan myös turkistarhan pitämistä koskevan asetuksen muuttamista.
Suomen Turkiseläinten kasvattajain Liitto ry:n edustaja Kenneth Ingman vakuutti turkiseläinten voivan hyvin. Sairaat hoidetaan tai lopetetaan.
– Olemme tänään helpottuneita siitä, että turkistarhauksen vastustajat ovat siirtyneet demokraattisiin keinoihin, vaikka ylilyöntejä yhä esiintyy, Ingman totesi.
Hän peräänkuulutti alalle työrauhaa, joka on hänen mukaansa ollut 20 vuotta kadoksissa. Kansalaisaloitetta hän kuvasi ”järjettömäksi”.
Valiokunnan jäseniä kiinnosti muun muassa, mikä on kotieläimen pidossa eettisyyden raja ja millaisia työllisyysvaikutuksia turkistarhauksen kieltämisellä olisi.
Kokoomuksen Janne Sankelo halusi tietää, onko aloitteen puolustajilla tietoa suomalaisen maatalouden kannattavuudesta. Turkistarhauksen vastustajat ovat ehdottaneet muun maussa, että turkistarhaajat voisivat siirtyä muuhun maataloustuotantoon tai matkailualalle. Valtaosa turkistarhatiloista on MMM:n Markku Himasen mukaan päätoimisia turkistiloja eikä siirtyminen muuhun tuotantoon ole niin helppoa kuin on annettu ymmärtää.
Eduskunnassa on enemmän turkistarhauksen puolustajia kuin vastustajia.