Saksan liittokansleri Olaf Scholz teki marraskuun alussa kiistellyn vierailun Kiinaan. Vierailun seurauksena Kiina yhdessä Saksan kanssa moitti Venäjää ydinaseilla uhkailulla.
Sen jälkeen Venäjä ei ole uhkaillut ydinaseiden käytöllä. Onko Kiinan ulostulo asian suhteen merkityksellinen?
– Se on ainakin tulkittu merkityksellisenä. Venäjä-tuntijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että ulostulolla on ollut merkitystä. Kiinan linja on ollut hyvin johdonmukainen jo vuosikymmeniä. Se on ainoana merkittävänä ydinasevaltiona sitoutunut siihen, ettei se ole ydinaseiden ensikäyttäjä. Kiina on myös sitoutunut siihen, että niitä ei käytetä edes uhkailumielessä sellaisia valtioita vastaan, joilla ei itsellään ole ydinaseita, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kiinan-tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa.
Mattlinin mukaan Kiina on ajatellut, että pieni ydinasepelote takaa riittävän suojan eikä se ole aiemmin kokenut tarvetta lähteä Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinasevarusteluun mukaan. Mattlin ja monet muut tutkijat arvelevat, että se on yksi syistä, miksi Kiina on tuominnut ydinaseiden käytöllä uhkailun.
Johtavien talouksien G20-maat saivat marraskuun puolessa välissä aikaan julkilausuman, jonka takana seisoivat useimmat maat. Julkilausumassa tuomittiin Ukrainan sota. Kiina ja Venäjä ovat G20-maita.
Kiina ei ole missään vaiheessa julkisesti tuominnut Venäjän sotaa Ukrainassa. Mattlin epäilee, että Kiinan linja ei ole nytkään muuttunut, vaikka se moittikin yleisellä tasolla ydinaseilla uhkailun Ukrainassa.
– Pitää olla hyvin tarkka, mitä nyt on sanottu. Viestit tulivat pitkälti länsimaisten johtajien kautta. Edelleenkään en ole mistään lukenut tai kuullut, että Kiina olisi julkisesti tuominnut Venäjän. Sota sinänsä on tuomittu ja ydinaseilla uhkailu, Mattlin sanoo.
Venäjää ja Kiinaa yhdistävät Kiinan One Belt, One Road -politiikka. Toinen keskeinen osa Kiinan ja Venäjän suhdetta on energia- ja raaka-ainekauppa. Kiina tuo näitä Venäjältä ja vie puolestaan valmiita tuotteita Venäjälle.
Kiina ja Venäjä ovat löytäneet toisensa poliittisesti viime vuosien aikana. Mattlin viittaa Kiinan ja Venäjän helmikuiseen julkilausumaan, jossa viitattiin maiden strategiseen kumppanuuteen.
– Se ei ole muodollinen sotilasliitto, mutta luonteeltaan poliittinen ja turvallisuuteen keskittyvä strateginen kumppanuus, Mattlin sanoo.
Harmaantuva maa
Kiina on tuominnut sodan, mutta samalla varsinkin Yhdysvallat on varoitellut sen toimista saarivaltio Taiwania kohtaan. Kiinan toisessa satavuotistavoitteessa, joka päättyy vuoteen 2049, kuuluu Taiwanin liittäminen Kiinaan.
– Suuri tavoite on, että Kiina on vahva ja varakas suurvalta ja alueellinen johtaja. Koska Kiinan täydellinen yhdistyminen on keskeinen osa visiota, tähän liittyy se, että Taiwan olisi osa Kiinan kansantasavaltaa. Tarkempaa aikataulua tavoitteen suhteen ei ole tiedossa, Mattlin sanoo.
Mattlin ei usko, että Kiina pyrkisi ottamaan Taiwanin haltuunsa sotilaallisin keinoin lähiaikoina. Moisen toimen riskit olisivat liian suuret. Ukraina on osoittautunut Venäjälle varsin vaikeaksi purtavaksi, mutta yhtä kovan vastuksen antaisi Taiwan Kiinalle. Taiwanilla on kyky puolustaa itseään Yhdysvaltojen tuella, mutta Kiinan puolelta sotilaallista voimankäyttöä ei ole kuitenkaan täysin poissuljettu.
Yhdysvallat on puhunut siitä, että Kiina voisi tehdä toimia Taiwanissa jo nyt. Mattlin ei kuitenkaan usko nopeisiin toimiin. Yhdysvallat näkee Kiinan paljon suurempana haasteena kuin Venäjän. Yhdysvallat on pyrkinyt saamaan myös liittolaisiaan niin Aasiassa kuin Euroopassakin mukaansa toimiin Kiinaa vastaan.
Talous on ollut Kiinalle huomattavan tärkeä. Mattlinin mukaan ekonomistit ovat kuitenkin viimeisen puoluekokouksen jälkeen sitä mieltä, ettei talouskasvu ohjaa Kiinan toimintaa enää samalla tavalla kuin kymmenen tai viisitoista vuotta sitten. Kiinan johto panostaa tällä hetkellä enemmän omavaraisuuteen, sisämarkkinoihin ja huoltovarmuuteen kuin talouskasvuun.
Kiinassa valta on keskittynyt paljon Xi Jinpingin ympärille. Xi on 69-vuotiaana varsin nuori verrattuna Yhdysvaltoja johtavaan 80-vuotiaaseen Joe Bideniin. Xille ei ole kuitenkaan varteenotettavia vaihtoehtoja, joka johtaa Mattlinin mukaan vallan keskittymiseen ja mahdollisesti poliittisiin virhearviointeihin.
Ikääntyminen rasittaa
Kiinan kovat koronatoimet ovat yksi seikoista, jotka aiheuttavat Kiinan johtajalle harmaita hiuksia. Kiinan linja koronaa kohtaan on ollut tiukka ja se on aiheuttanut laajoja mielenilmauksia maassa.
Mattlinin mukaan helppoa ulospääsyä tilanteeseen ei kuitenkaan ole, koska suuri osa vanhuusväestöstä on rokottamatta eikä kiinalaiset rokotteet ole yhtä tehokkaita kuin länsimaiset.
– Jatkuvan testauksen kulut alkavat kasvaa niin suuriksi, että Kiinassa ei ole paikallistasolla pitkään mahdollista maksaa niitä. Uusin virustyyppi ei auta asiaa, koska se on niin helposti leviävä, että mikään testaaminen ei pysty estämään täysin sen leviämistä.
Koronan lisäksi Kiinan johdolle harmaita hiuksia tuottava seikka on kiinalaisväestön ikääntyminen. Kiinan väestö ikääntyy sitä tahtia, että se saattaa olla Kiinan suurvaltatavoitteiden tiellä.
– Kiina on höllentänyt yhden lapsen politiikkaansa muutama vuosi sitten, mutta se ei ole kääntänyt tilannetta paremmaksi. Kiinassa saadaan päinvastoin yhä vähemmän lapsia. Demografisesta kriisistä on vaikea päästä ulos. Huoltosuhteen näkökulmasta katsottuna tilanne näyttää huonolta. Kiinan harmaantuminen on vaikuttanut myös Kiinan talouskasvuun. Se on jo nyt tippunut talouskasvussa Yhdysvaltojen kelkasta, jonka talous on sen sijaan kasvanut.
– Pitkään oli vahva näkemys siitä, että Kiinasta tulee maailman suurin talous. Näillä luvuilla siitä ei sitä tule. Aiemmin itsestäänselvyytenä pidetyt asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, Mattlin sanoo.
