Kuluneella lämmityskaudella turve korvautui pääasiassa fossiilisilla tuontipolttoaineilla eikä puulla. Tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin kivihiiltä lähes kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan Vapon energiaturvetoimitukset pienenivät Suomessa lähes 40 prosenttia.
Tammi-maaliskuussa Vapo toimitti energiaturvetta 3,0 terawattituntia, kun edellisen vuoden vastaavana aikana energiaturvetta toimitettiin 4,9 terawattituntia.
Yli-Kyynyn mukaan metsäenergian käyttö kasvoi samaan aikaan vain alle 10 prosenttia.
Syyt, miksi turve korvautuu tuontipolttoaineilla, ovat varsin yksinkertaiset. Suomen kattilakanta ei pysty teknisistä syistä johtuen korvaamaan puuttuvaa turvetta puulla ja vielä merkittävämpi syy on eri energiamuotojen hinta, mikä koostuu varsinaisesta energiakustannuksesta, päästöoikeuksien hinnasta ja verokohtelusta, hän sanoo.
Tämän vuoden alussa turpeen energiavero nousi 1,90 eurosta 4,90 eroon megawattitunnilta. Samaan aikaan päästöoikeuden hinta on laskenut noin euroon megawattitunnilta.
– Lopputulos on tämä. Kotimaiset polttoaineet korvautuvat tuontipolttoaineilla. Tavoitteena pitäisi olla Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja ainoa teknistaloudellinen keino siihen on puun ja turpeen yhteispolton kasvattaminen, Yli-Kyyny sanoo.
Jo tehtyjen päätösten mukaan turpeen vero nousee edelleen eurolla vuoden 2015 alusta lukien. Toteutuessaan tämä heikentää Yli-Kyynyn mukaan entisestään kotimaisen turve-puu –yhdistelmän kilpailukykyä tuontipolttoaineita vastaan.
– Jos Suomi haluaa pitää kiinni uusiutuvien polttoaineiden 38 prosentin tavoitteesta vuoteen 2020 mennessä, on välttämätöntä muuttaa turpeen verokohtelua, jotta myös puuta voitaisiin käyttää enemmän, hän sanoo.
Ilman veromuutosta lisääntyvällä tuontienergian käytöllä on Yli-Kyynyn mukaan erittäin suuret negatiiviset vaikutukset niin työllisyyteen kuin kauppataseeseenkin. Turve- ja energiapuu työllistävät tällä hetkellä Suomessa lähes 17 000 henkilöä.