[rev_slider alias=”vapauden-aika-01″ mode=”header”][/rev_slider]Tamperelaisella Pyynikin käsityöläispanimolla on tällä hetkellä kova kasvupöhinä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto vielä tämän vuoden puolella.
– Ensimmäiset kuukaudet ovat näyttäneet todella hyviltä, tosin koskaan ei tiedä miten asiat etenevät, olutmestari Tuomas Pere sanoo Verkkouutisille.
Panimon alkuaikoina viitisen vuotta sitten tuotanto oli noin 33 000 litraa. Viimeiset kaksi vuotta tuotanto on pysytellyt maksimikapasiteetin tuntumassa, noin puolen miljoonan litran paikkeilla.
– Vuoden 2016–2017 paikkeilla tehtiin päätös laajentaa. Tuolloin kuulimme huhuja, että alkoholilaki olisi mahdollisesti muuttumassa, Pere sanoo.
Panimo investoi uuteen suureen panimoon, joka valmistui juuri vuodenvaihteen jälkeen. Tänä vuonna tarkoitus on tuoda markkinoille myös uusia, vahvempia tuotteita.
Peren mukaan ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia lähituotannosta ja siihen liittyvistä arvoista, joihin myös pienpanimoala nivoutuu.
– Käytän itse tästä termiä supertrendi. Ihmisten ymmärrys kasvaa pienyrittäjyydestä. He haluavat osallistua ja satsata tarinaan. Kasvottomat tanskalaisomisteiset bulkkipanimot eivät tätä tarjoa.
Peren keksimä termi imaistiin yllättäen lakitekstiin
Uusi alkoholilaki määrittelee pienpanimorajan 15 miljoonaan litraan. Käsityöläispanimoiksi lasketaan kaikki alle puoli miljoonaa litraa tuottavat yritykset.
– Termi on sinänsä mielenkiintoinen, koska toin tämän tavallaan suomen kieleen. Oli tamperelaista hurttia huumoria, että päätimme ottaa sanan mukaan panimon nimeen.
Yhtäkkiä Pere huomasi, että termiä käytetään myös virallisessa lakitekstissä.
– Olen tietysti imarreltu, koska Suomessa ei ole muita käsityöläispanimoksi itseään kutsuvia yrityksiä. On hauskaa, että päättäjät ovat joidenkin henkilöiden viisaudella määritelleet, mikä saa olla käsityöläispanimo. Että päädyttiin juuri 500 000 litraan.
– Yhtäkkiä tempaistiin uusi luokitus, joka eriarvoistaa yrittäjiä.
Peren mukaan raja on vedetty täysin mielivaltaisesti. Loogisempaa olisi ollut myöntää vahvojen tuotteiden ulosmyyntioikeus kaikille pienpanimoille.
15 miljoonan litran raja on silti hyvin pieni verrattuna kansainvälisiin suuryrityksiin. Euroopan unionin säädökset mahdollistaisivat pienpanimorajan vetämisen 20 miljoonaan litraan.
Yhdysvalloissa pienpanimokulttuuri on Peren mukaan vielä pidemmällä ja yrittäjien mahdollisuudetkin aivan erilaiset.
– Osavaltioiden välillä on eroja, mutta määrät ovat kymmenkertaisia, Pere pohtii.
[rev_slider alias=”vapauden-aika-02″][/rev_slider]
”Anteeksi, emme voi myydä tuotteitamme”
Pere kertoo iloisena, että panimo on saanut juuri haastattelupäivänä luvan suoramyyntioikeudelle. Ensi vuonna lupaa ei todennäköisesti enää saada, koska yritys kasvaa vauhdilla.
– Puolen miljoonan litran raja on ongelmallinen, sillä se ei kannusta yrityksiä kasvuun. Päinvastoin, laki vie kasvavalta yritykseltä pois bisnestä. Se ohjaa pienuuteen.
Asia liittyy suoraan ihmisten oikeuteen ostaa markkinoilta tuotteita. 499 999 litraa tuottavan panimon tilanne on nyt täysin erilainen kuin 500 001 litraa tuottavan.
Panimon ympärille on rakenteilla uusi elämyskeskus, johon on tulossa muun muassa maailman ensimmäinen olutsauna, kuppausta ja 3d-hierontaa.
– Paikalle tulee asiakkaita, jotka haluavat ostaa maailmalla palkittuja oluita. Sitten pitää sanoa että anteeksi, emme voi myydä tuotteitamme.
Pere korostaa, ettei halua kuulostaa ”itkijäpojalta”, sillä lakimuutos oli askel oikeaan suuntaan ja siinä oli mukana paljon yrittäjän kannalta tärkeitä asioita.
– En väheksy muutosta, oli hienoa että uudistus saatiin vihdoin läpi. Kiitän sekä Pienpanimoliittoa että hallitusta. Nauran oppositiolle, jonka edustajista hyvin moni käänsi takkinsa.
Olutpanimoiden toiminta on yhteydessä myös Suomen asettamiin matkailutavoitteisiin. Pere pelkää nykytilanteen kahlitsevan monet panimot strategiseen suunnitteluun, jossa ei investoida tulevaan kasvuun.
Pyynikin panimo teki investointipäätöksensä, kun alkoholiuudistuksen läpimeno ei ollut vielä varmaa. B-vaihtoehdoksi valittiin kansainvälistyminen, mikä lähti lentoon yllättävänkin jouhevasti.
Uusi laitteisto saatiin valmiiksi juuri sopivasti. Moni kansainvälinen kumppani joutuu toistaiseksi odottamaan, sillä kaikki tuotanto menee tällä hetkellä kotimaisille keskusliikkeille.
– Yhdysvaltoihin sopimuksia on viiteentoista osavaltioon. Kiinassa tulemme viemään olutta kahteenkymmeneen suurimpaan kaupunkiin. Tässä saatiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli myynti lähti vetämään sekä Suomessa että ulkomailla, Pere pohtii.
Vähittäistavarakauppa on todennut, että suomalainen olutkulttuuri on murroksessa. Bulkkuoluita menee yhä vähemmän, erikoisoluet sen sijaan kiinnostavat ihmisiä. Pere pitää muutosta myönteisenä.
”Kansaa ja päätöksentekijöitä yritettiin sumuttaa”
– Asiantuntijoiden ennakkoarviot lakimuutoksesta osoittautuvat vääriksi. Jo aiemmin kyseenalaistin koko hommaa, koska lausuntojen pohjalla ei ollut mitään tutkimustietoa, vain heppoisia viittauksia, Pere toteaa.
– Näillä yritettiin sumuttaa sekä kansaa että päätöksentekijöitä. Oli melkoista, että sen annettiin tapahtua.
Peren mukaan alkoholikulttuurin muutosta on ollut hienoa seurata.
– Jos joku juopuu tuotteistamme, niin ei se ole väärin. En tuomitse sitä. Pienpanimotuotteet ovat kuitenkin pääasiassa nautiskelua, hyvän olon tuotteita.
Alkoholilain toimeenpanossa on ilmaantunut tiettyjä ongelmia ja epäselvyyksiä. Viranomaisilla on ollut erilaisia näkemyksiä esimerkiksi ulosmyyntioikeuden edellytyksistä.
Pere ei halua lähteä arvostelemaan alue- ja hallintoviranomaisia, sillä muutoksen yhteydessä pienet pulmat ovat ymmärrettäviä.
– Sanotaanko näin, että meillä laitoimme tammikuun ensimmäisenä päivänä lupahakemuksen ulosmyyntioikeuteen. Vastauksen saimme 21. maaliskuuta, eli jouduimme odottamaan lähes kolme kuukautta. Tietysti voisin helposti kritisoida, mutta asiat ovat hoituneet vuoropuhelulla.
Peren mukaan Valvira ja avit ovat massiivisia organisaatioita, joten tietty kankeus oli odotettavissa.
– Tietyissä instituutioissa on edelleen voimassa vanhan virkamiestavan kaltaista ajattelua, mikä voi olla tämän taustalla. Käsitykseni on, että asioissa on silti menty eteenpäin.
– Vanhaa aika oli voimassa niin pitkään. Sitten yhtäkkiä siirryttiin vapauteen, kuten olen kutsunut aikaa vuodenvaihteen jälkeen. On pelätty ja on haluttu suojella vanhaa. On ehkä tapahtunut ylilyöntejä ja vääriä tulkintoja.
Välillä on katsottava myös itseään peiliin
Pere toivoo, että alkoholilakia voidaan vielä selventää erityisesti panimoiden riippumattomuuden määritelmän suhteen. Pienpanimoliitto on antanut oman lausuntonsa verohallinnon pienpanimo-ohjeistukseen.
– Epäselvyys painaa tällä hetkellä monen yrittäjän toimintaa ja kasvumahdollisuuksia sekä laajentumista ulkomaille. Laissa pitäisi määritellä asia tarkasti, sillä siihen sisältyy edelleen tulkinnanvaraisuutta.
– Määritelmä liittyy siihen, kuka on oikeutettu saamaan alennusta alkoholiverosta, kuka on oikeasti pientuottaja ja kuka saa tehdä yhteistyötä keskenään.
Ennakkopäätöksiä voisi periaatteessa hakea yksi kerrallaan, mutta Peren mukaan tämä ei olisi järkevin ratkaisu. Hän kertoo olevansa toiveikas, että jäljellä olevat ongelmat saadaan vielä hiottua kuntoon.
– Ihmisiähän me kaikki olemme. Pitää myös katsoa välillä itseään peiliin. Pitää muistaa, että kaikessa tässä on takana pyrkimys takoa Suomeen lisää vientiä ja kasvumahdollisuuksia, Pere pohtii.