Vapaan sivistystyön oppilaitosten eli kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen uudistamisen tavoitteena on varmistaa, että oppilaitokset myös tulevaisuudessa pystyvät toteuttamaan laadukasta koulutusta eri puolilla maata.
Asiaa pohtinut työryhmä luovuttaa esityksensä opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle (sd.) torstaina.
Uudistus on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman myötä vapaan sivistystyön valtion rahoituksesta aiotaan säästää yhteensä 18,5 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä.
Työryhmän esitysten tarkoituksena on lisätä rahoituksen ennakoitavuutta ja katkaista vapaan sivistystyön oppilaitosten välinen suoritekilpailu. Samalla modernisoidaan ja selkeytetään rahoitusta.
Työryhmä esittää, että rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan kiintiöimällä opintokeskusten valtionosuus ja valtaosa kansalaisopistojen ja kansanopistojen valtionosuudesta. Niiden valtionosuudesta 90 prosenttia kiintiöitäisiin ja 10 prosenttia olisi ns. liikkuvaa osaa. Kesäyliopistojen kohdalla kiintiöintiin ei ole tarvetta.
Kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksesta 57 prosenttia on julkista rahoitusta ja loput kustannuksista katetaan pääasiassa opiskelijamaksuilla.
Kansalaisopistojen rahoituksessa siirrytään yhteen yksikköhintaan.
Opintokeskusten opintokerhoja varten myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta luovuttaisiin. Opintokerhot säilyisivät pedagogisena menetelmänä ja opintokerhotuntien kustannukset otettaisiin huomioon opintokeskusten yksikköhintoja laskettaessa.
Työryhmä esittää, että vapaan sivistystyön ylläpitämisluvat jäisivät voimaan ja opetus- ja kulttuuriministeriö arvioisi vuosien 2015 ja 2016 aikana ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen uudessa niukemmassa rahoitustilanteessa.
Rahoitusjärjestelmän muutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta.