Tutkimuksen mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus aiheuttaisi hyvinvointivaikutuksen, jonka nykyarvo on 1–4 prosenttia alkuperäisestä bruttokansantuotteesta. Hyvinvointivaikutus keskimääräiselle EU-kansalaiselle vastaa noin 460–1 160 euron kertaluonteista lisäkulutusta.
– Tulos antaa ymmärtää, että TTIP:n myönteinen vaikutus hyvinvointiin saattaa jäädä maltilliseksi. Pääosa hyvinvointivaikutuksesta aiheutuu muiden kaupan esteiden alentamisesta, koska tullit ovat jo entuudestaan matalat, sanoo tutkija Juha Tervala Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen mukaan vapaakauppasopimus lisäisi EU:n ja Yhdysvaltojen bruttokansantuotetta 0,2–0,4 prosenttia. Tulos on lähes samansuuruinen kuin muissa edeltävissä tutkimuksissa, joissa TTIP-sopimuksen on oletettu johtavan yhtä suureen kansainvälisen kaupan liberalisointiin.
Jos vaikutus Suomen talouteen olisi sama 0,2–0,4 prosenttia, niin vapaakauppasopimus lisäisi kotimaan bruttokansantuotetta 330–790 miljoonalla eurolla.
– TTIP lisäisi EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa huomattavasti, mutta myönteiset vaikutukset bruttokansantuotteeseen ja hyvinvointiin saattavat olla maltillisia. Tutkimuksen tulokset joka tapauksessa tukevat pyrkimyksiä tehdä TTIP-sopimus, tutkijat Tervala ja Philipp Engler Berliinin vapaasta yliopistosta sanovat.
Tutkimuksessa analysoitiin transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden hyvinvointivaikutuksia, kun edeltävät tutkimukset ovat keskittyneet kansainvälisen kaupan ja bruttokansantuotteen muutoksiin. Hyvinvointivaikutus riippuu kulutuksen ja työllisyyden muutoksista. Tutkimuksessa oletettiin, että TTIP johtaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisten tuontitullien poistamiseen ja muiden kansainvälisen esteiden laskemiseen neljänneksellä.
Tutkijat muistuttavat tutkimuksen rajoitteista, koska se sivuuttaa kanavia, joiden kautta TTIP-sopimus voi vaikuttaa hyvinvointiin. Tärkeisiin kysymyksiin liittyviä talouspoliittisia johtopäätöksiä ei pidä tutkijoiden mielestä tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella.
– Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat TTIP:n olevan hyödyllinen. Rakentavan keskustelun pitäisi keskittyä analysoimaan sitä, minkä tyyppinen TTIP-sopimus edistää EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten hyvinvointia kaikkein eniten, Tervala toteaa.
Vapaakauppasopimuksen kannattajat esittävät, että EU:n ja Yhdysvaltain välisten tuontitullien ja muiden kaupan esteiden alentaminen lisäisi kansainvälistä kauppaa ja bruttokansantuotetta. TTIP-sopimuksen kriitikot väittävät, että taloudelliset hyödyt ovat pieniä ja mahdolliset haitat kuluttajansuojaan ja ympäristölle ovat merkittävämpiä tekijöitä.
Yhdysvallat ja EU ovat hieroneet TTIP-sopimusta vuodesta 2013. Sopimuksen 14. neuvottelukierros käytiin heinäkuussa Brysselissä.