”Kunnan toiminta on uskonnollisesti tunnustuksetonta.” Tällaista säädöstekstiä kuntalakiin esittää Vapaa-ajattelijain liitto lausunnossaan kuntalain kokonaisuudistukseen. Perusteluna ehdotukselle mainitaan yhdenvertaisuus, yksityisyys ja mielipiteiden kehitys 2000-luvulla.
Ihmisten kohtelu yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta (Perustuslaki 6 §) edellyttää myös kunnilta katsomuksellisen neutraliteettiperiaatteen noudattamista, todetaan lausunnossa. Yksittäistä uskontoa ei saa suosia eikä syrjiä. Perusoikeuksia tulee edistää myös lainsäädäntötoimin (Perustuslaki 22 §), mihin kuntalaki antaa mahdollisuuden.
– Oikeus yksityisyyteen ”uskonasioissa” tulee olla sama kuin poliittisissa kannoissa – saa ilmaista, harjoittaa ja toimia, mutta saa myös pitää kantansa omana tietonaan, painottaa Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
Ylikosken mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n melko tuore linjaus on Suomessa vielä osin tuntematon.
– Siksi on ajankohtaista oikaista käytäntöjä niin, ettei kunta enää esimerkiksi kouluissa ja päivähoidossa järjestä ja tarjoa minkään uskonnon harjoittamista.
– Yksityisyys luetaan uskonnon ja omantunnon vapauden niin sanottuun negatiiviseen ulottuvuuteen, mutta asiallisesti se on positiivinen ihmis- ja perusoikeus niin uskoville kuin uskonnottomille. (Perustuslaki 11 §) Ylikoski on myös Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen.
EIT:n päätöksessä mainitaan uskonnottomina ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät. Lausunnossa siteerataan pitkään apulaisoikeuskanslerin päätöstä (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009).
Vapaa-ajattelijain lausunnossa viitataan lopuksi myös katsomuksellisen kentän muutoksiin 2000-luvulla. Kirkosta eroamisen lisäksi ihmisten sitoutuminen kirkon uskontunnustuksen oppeihin todetaan evankelisluterilaisen kirkon omankin tutkimuksen mukaan olennaisesti vähentyneen.