Kumpikin oli maaliskuussa 2016 antanut apulaisoikeusasiamiehelle vangin kantelun tutkimista varten lisäselvityksen, jossa on Petri Jääskeläisen mukaan ollut totuudenvastaisia tietoja. Rikokset, joihin johtaja ja apulaisjohtaja syyllistyivät, ovat väärän todistuksen antaminen viranomaiselle ja virkavelvollisuuden rikkominen.
Johtajan ja apulaisjohtajan menettely tuli ilmi, kun Mikkelin vankilan henkilökunta otti kanteluasian ratkaisun jälkeen yhteyttä oikeusasiamiehen kansliaan ja kertoi, että johtajan ja apulaisjohtajan antamat tiedot eivät pidä paikkaansa.
Petri Jääskeläinen määräsi asiassa suoritettavaksi esitutkinnan, jonka teki Keskusrikospoliisi.
Jääskeläinen pitää johtajan ja apulaisjohtajan tekoja laillisuusvalvonnan toimintaedellytysten kannalta vakavina. Hän päätti, ettei syytteen nostaminen ole kuitenkaan tarpeen, sillä totuudenvastaisista tiedoista ei tässä tapauksessa syntynyt vahinkoa kantelun kohteina olleille virkamiehille eikä kantelijalle.
Jääskeläinen antoi Mikkelin vankilan johtajalle ja apulaisjohtajalle huomautuksen heidän syykseen lukemistaan rikoksista.