Vaaditut henkilöstömitoitukset toteutuvat aiempaa paremmin ja kotihoitoa suositaan yhä enemmän, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tekemästä kolmesta vanhuspalvelulain seurantakyselystä. Kyselyissä selvitettiin vanhuspalveluiden tilannetta reilu vuosi vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen.
Vaadittu henkilöstömitoitus eli 0,50 hoitajaa asiakasta kohden ei toteutunut vuonna 2013 joka viidennessä ympärivuorokautisessa toimintayksikössä. Tänä syksynä vaadittu mitoitus alittuu enää joka kymmenennessä toimintayksikössä. Julkisten ja yksityisten palvelutuottajien välillä ei ole eroja.
Vanhainkotien ja terveyskeskusten asiakkaista noin 70 prosenttia on paljon apua tarvitsevia ja siellä toteutunut mitoitus alittuu 4 prosentissa. Henkilöstömitoitus alittuu useammin tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä (12 %), missä jopa 15 prosentilla asiakkaista on vähäinen palvelutarve ja vain joka toisella palvelutarve on suuri.
– Henkilöstömitoitusta onkin arvioitava suhteessa asukkaiden palvelutarpeeseen ja henkilöstöä tulee kohdentaa joustavasti sinne, missä asiakkaiden palvelutarve on suurin. Se on ratkaisun avain, toteaa tutkimusprofessori Anja Noro.
Kunnissa käynnissä selvä muutos
Ennen lain voimaantuloa yli puolet vastaajista (57 %) oli laatinut suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tilanne on parantunut tänä vuonna ja luku on noussut 80 prosenttiin. Suunnitelmien sisällöissä on myös huomattava parannus. Suunnitelmiin on nyt useimmiten kirjattu tarvittavat voimavarat, vastuu ja yhteistyö.
Laitoshoidon purku on etenemässä ja kotihoitoa suositaan yhä enemmän. Kotihoidon palveluiden riittävyys on vuoden aikana lisääntynyt ja saatavuus iltaisin, öisin ja viikonloppuisin parantunut.
Kuitenkin yhä lähes puolet vastaajista katsoo, ettei tarjonta vielä ole riittävää. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on tarjolla vasta vähän ja kotihoidon kyky vastata nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on niin ikään vielä vähäistä.
Myös pääsy ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin on nopeutunut. Sekä kiireelliset että ei-kiireelliset arvioinnit toteutuvat aikarajojen sisällä kahdessa kunnassa kolmesta, kun viime vuonna vastaava onnistui vain reilut puolella vastaajista. Joka kolmannessa kunnassa palvelutarpeen arviointiin ei siis edelleenkään pääse lain edellyttämässä määräajassa.
Valvonta parantanut kuntien päätöksentekoa
Valvira otti vuoden 2013 kyselytulosten perusteella valvontaan 72 kuntaa, joissa havaittiin puutteita muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekemisessä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta tai sosiaalihuoltolain mukaisesta laitoshoidosta. Syksyn 2014 kyselyyn saatujen vastausten mukaan asiakkaan oikeusturva on parantunut tässä suhteessa.
Lähes kaikissa valvonnassa olleissa kunnissa asiakas saa nyt hallintopäätöksen lainmukaisesti. Kuitenkin parannettavaa on edelleen päätöksenteossa muun muassa kotiin annettavien palvelujen osalta.
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. THL ja Valvira seurasivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa että sen jälkeen.