Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat kolmannella vuosineljänneksellä koko maassa 0,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 0,7 prosenttia.
Edellisestä vuosineljänneksestä hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,8 prosenttia ja muualla Suomessa 0,4 prosenttia.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan kuluttajien luottamuksen madaltuminen viittaa siihen, että vanhojen asuntojen kauppa tuskin piristyy lähitulevaisuudessa.
– Toisaalta hyvä työmarkkinatilanne ja matalat korot tukevat asuntomarkkinaa, joten koko maan tasolla tilanne pysyy vakaana ja hinnat luultavasti loivassa nousussa. Paikallisesti asuntojen hinnat voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan, hän ennustaa pankin tiedotteessa.
Heinä-syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli Tilastokeskuksen mukaan koko maassa 2 082 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 666 euroa ja muualla maassa 1 612 euroa.
Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa vuodentakaisesta 2,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia. Keskineliöhinta oli koko maassa 3 773 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 962 euroa ja muualla maassa 3 354 euroa.
Asuntolainojen korkojen nousun ennustetaan kuitenkin alkavan näkyä kotitalouksien kukkaroissa. Pankkikonserni Nordea ennakoi eilen maanantaina, että Suomen yleisin asuntolainakorko eli 12 kuukauden euribor muuttuu plusmerkkiseksi jo ensi keväänä.
Myös Kuoppamäen mukaan asuntolainojen viitekorot kohoavat todennäköisesti hieman ensi vuonna, kun Euroopan keskuspankki ryhtyy normalisoimaan rahapolitiikkaa. Hän kuitenkin odottaa korkojen nousun pysyvät erittäin maltillisena, koska EKP:llä ei ole kiirettä rahapolitiikan kiristämisen kanssa.