Viime vuoden aikana romutustodistuksia kirjoitettiin yhteensä 72 710. Romutuksia tehtiin kaikkiaan 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.
Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syyt kasvaneisiin romutusmääriin löytyvät romumetallin maailmanmarkkinahintojen kasvusta sekä siitä, että suomalaiset tuntevat yhä paremmin autojen kierrätysjärjestelmän.
Kierrätykseen päätyvien romuautojen materiaalivirrat hyödynnetään tehokkaasti. Romuauto sisältää pääosin erilaisia metalleja, kuten terästä, rautaa, alumiinia ja kuparia. Auton metalliosat voidaan hyödyntää lähes kokonaan uusioraaka-aineena.
Kierrätysverkostoon kuuluu 275 vastaanottopistettä, muun muassa autopurkamoja ja romuoperaattorien vastaanottopisteitä. Auton kierrättäminen on Suomessa kuluttajalle ilmaista.
Auto kierrätykseen keskimäärin vasta 21-vuotiaana
Autojen keskimääräinen romutusikä kasvoi viime vuonna 20,7 vuoteen. Romutusikä on kasvanut selvästi vuoteen 2016 verrattuna, jolloin se oli 20,2 vuotta.
Romutusikä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 alkaen lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin toteutettu romutuspalkkiokokeilu alensi selvästi keskimääräistä romutusikää. Euroopassa keskimääräinen romutusikä on noin 15 vuotta.
Vuoden alussa käynnistyneen romutuspalkkiokampanjan ennakoidaan pitävän kuluvanakin vuonna romutusmäärän kasvussa. Vaikka kuluvan vuoden romutusmäärät olivatkin ennätyksellisen suuria, Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan kasvun varaa on.
– Suomessa on rekisterissä yli 400 000 sellaista henkilöautoa, jotka eivät yli kahteen vuoteen ole olleet liikennekäytössä.
Autokannan ikääntyminen näkyy romutusiän kasvun lisäksi myös autokannan keski-iän kasvuna. Keskimääräinen liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä nousi viime vuonna 12,0 vuoteen, kun se vuonna 2016 oli 11,8 vuotta. Viime vuoden aikana keski-ikä kasvoi noin 2,4 kuukaudella.