Uuden komission vanhoillinen uudistaja

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kristillisdemokraattinen seitsemän lapsen äiti. Hän on lääkäri, joka kuuluu kirkkoon ja kannattaa homojen oikeuksia sekä vaatii naiskiintiöitä yrityksiin.

[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”uvdl-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Onko koneessa lääkäriä? Potilas kuolee.

EU esti heinäkuussa oman kuolemansa valitsemalla komission johtoon saksalaisen lääkärin Ursula von der Leyenin. Brexitin ja äärioikeiston repimä unioni sai puolustajakseen määrätietoisen naisen, joka on sopivasti kosmopoliitti ja puhuu sujuvasti kolmea suurinta EU-kieltä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tavoitteeni on palauttaa tasapaino Eurooppaan; löytää tasapaino idän ja lännen, etelän ja pohjoisen, isojen ja pienten maiden sekä nuorten ja vanhojen maiden välillä, von der Leyen sanoi Kroatiassa pian valintansa jälkeen.

Hän oli lentänyt Balkanille ja muualle Itä-Eurooppaan tutustumaan EU-maiden johtajiin, olihan hän verraten tuntematon useimmille päämiehille.

Vastustajien epäily heräsi heti. Ei kai von der Leyen kohtele liian kevyesti EU:n kapinallisia? Miksi hän heti aluksi lentää tapaamaan Unkarin Viktor Orbánia ja Puolan Mateusz Morawieckia? Molemmat maat ovat viime vuodet kiistelleet Brysselin kanssa siitä, mitä jäsenmaassa saa tehdä ja mitä ei. EU syyttää näitä oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta ja on aloittanut oikeustaistelut molempia vastaan.

Epäilyt eivät olleet tuulesta temmattuja. Von der Leyen on sanonut, että hänen mielestään EU:n ei pidä liian jyrkästi tuomita Unkaria ja Puolaa. Hän sanoo kannattavansa neuvotteluja. Tapaamiset kuulemma sujuivat hyvin ja niissä puhuttiin etupäässä rahastosta, jonka avulla Puola voi vähitellen luopua fossiilisista polttoaineista.

Von der Leyen on sekoitus konservatiivia ja liberaalia. Hän kuuluu luterilaiseen kirkkoon, vaikka tuskin on erityisen uskonnollinen. Hän kannattaa vähemmistöjen oikeuksia ja suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajiin.

Von der Leyenistä käytetään Saksassa ainakin kolmea lempinimeä, Krippen-Ursel, Zensursula ja Flinten-Uschi.

Krippen tarkoittaa lapsen sänkyä ja Jeesus-lapsen seimiä. Krippen-Ursel viittaa vanhoilliseen kaappifeministiin, joka näyttää konservatiivilta mutta ajaa naisten oikeuksia.

Kun liittokansleri Angela Merkel poimi von der Leyenin hallitukseensa, hän teki tästä perheministerin. Von der Leyen laajensi kaudellaan Saksan päivähoitojärjestelmää. Hän ajoi läpi pohjoismaisen perhevapaauudistuksen, jonka turvin pienen lapsen vanhemmat saattoivat jäädä vuodeksi töistä pois ja saada valtiolta tähän tukea. Uudistuksen turvin äidit saattoivat jäädä kotiin lapsen syntymän jälkeen, mutta osa vapaajaksosta koski myös lapsen isää.

Jälkimmäistä voi pitää konservatiivisina aloitteina, kun taas von der Leyenin feminististä ajattelua edustaa vaatimus naiskiintiöistä yritysten hallituksiin. Hän aikoo edistää tätä tavoitetta myös komission puheenjohtajana.

Zensursula-termin alkuosa tulee saksan kielen sanasta Zensur, joka tarkoittaa sensuuria. Von der Leyen sai lempinimen jo vuonna 2009, kun hän alkoi rajoittaa lapsipornon leviämistä internetissä. Julkisessa keskustelussa huomio ei kuitenkaan kiinnittynyt lapsipornoon, vaan epäilyyn siitä, että von der Leyen haluaa rajoittaa vapaata internetiä.

Samana vuonna saksalaisyhtye Rammstein julkaisi levyn Liebe ist für alle da (rakkaus kuuluu kaikille). Von der Leyen katsoi, että levyn tekstit ja videot sisältävät raakaa pornoa. Saksan valtio kielsi CD-levyn myymisen alle 18-vuotiaille, ja postitse leyvä ei voinut ostaa lainkaan. Tämä lisäsi von der Leyenin mainetta tiukkapipoisena matriarkkana.

Flinten-Uschi tarkoittaa ”haulikko-Ursulaa”, siis määräilevää pomoa, joka määrätietoisesti ajaa läpi asioita, joiden uskoo olevan oikea. Määrätietoisuutta kysyi esimerkiksi päivähoidon laajentaminen, jota hänen oma puoleensa kristillisdemokraatit aluksi vastusti. Puolue kuitenkin taipui von der Leyenin tahtoon.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1566993493497{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”uvdl-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Von der Leyenin isä Ernst Albrecht työskenteli 1950-luvulla Brysselissä ensin Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä eli EU:n edeltäjässä. Ursula-tyttären syntymävuonna 1958 hän siirtyi ensimmäiseen Euroopan komissioon.

Von der Leyen asui elämänsä ensimmäiset 13 vuotta Brysselissä, ja hän on todennutkin, että hänestä kasvoi ennen kaikkea eurooppalainen.

Albrecht palasi 1970-luvun alussa Saksaan ja hänestä Ala-Saksin alueen pääministeri. Elettiin kuohuvaa vuosikymmentä, jonka lopulla Albrecht sai suojelupoliisilta tiedon, että hänen henkeään uhattiin, samoin perheenjäsenten henkeä. Uhkaajana toimi Punainen armeijakunta eli terroristijärjestö, joka tunnettiin myös nimellä Baader–Meinhof-ryhmä.

Von der Leyen opiskeli tuolloin kauppatieteitä Göttingenin yliopistossa. Turvallisuussyistä hän muutti Länsi-Saksasta Lontooseen ja jatkoi opintojaan London School of Economicissa.

Jotta Von der Leyenin henkilöllisyys ei paljastuisi, hän käytti Lontoossa nimeä ”Rose Ladson”. Etunimi tarkoittaa ruusua, joka oli peräisin hänen lapsuuden lempinimestään Röschen eli ruusunen. Ladson on puolestaan hänen brittiläis-amerikkalaisen isoäitinsä äidin sukunimi.

Von der Leyen on muistellut noita vuosia jälkikäteen.

– Punaisen armeijakunnan uhka oli todellinen, ja Göttingenissä järjestö nautti laajaa sympatiaa. Minulle jäi kaksi vaihtoehtoa: joko siirryn Braunschweigin yliopistoon ja olen turvamiesten ympäröimänä kellon ympäri tai muutan Lontooseen ja vaihdan nimeni.

Kun uhka poistui, von der Leyen palasi Länsi-Saksaan ja siirtyi lääketieteen pariin. Hän perusti perheen fyysikkomiehensä kanssa ja sai seitsemän lasta. Hänet valittiin Ala-Saksin osavaltioparlamenttiin 2000-luvun alussa.

Perheministeri hänestä tuli vuonna 2005, ja hän kohosi nopeasti Merkelin luottoministeriksi. Vuonna 2009 hän siirtyi työministeriksi ja 2013 hänestä tuli Saksan ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. Hän oli Merkelin hallituksen pitkäaikaisin jäsen, ja hänestä veikkailtiin Merkelin seuraajaa kristillisdemokraattien johdossa.

Skandaaleihinkin von der Leyen on joutunut. Der Spiegel -lehti paljasti neljä vuotta sitten, että hänen väitöskirjastaan melkein puolet on kopioitua tekstiä. Hannoverin yliopisto päätti, että hän saa kuitenkin pitää tutkintonsa.

Puolustusministerinä von der Leyen puolestaan päätti, että Saksan lähettää aseita kurdeille ja Irakin turvallisuusjoukoille, vaikka Saksa ei ole pitkään aikaan lähettänyt aseita sotatoimialueille. Ja kun Saksan armeijasta paljastui äärioikeistolaisten ryhmittymä, von der Leyen moitti armeijan johtoa ja sai näiden vihat niskaansa.

Saksan sosiaalidemokraattien mielestä maan armeija on surkeassa jamassa ja syypää on heikosti ministerin tehtävät hoitanut von der Leyen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1566993493497{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”uvdl-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Von der Leyen valittiin EU-komission puheenjohtajaksi nololla tavalla.

Viime syksynä EU:n keskustaoikeisto EPP, johon Saksan kristillisdemokraatit kuuluvat, asetti puheenjohtajaehdokkaakseen niin ikään saksalaisen Manfred Weberin. Jos EPP voittaisi vaalit, Weber astuisi komission johtoon. Lukuisia EPP:läisiä valtionpäämiehiä oli mukana tekemässä päätöstä.

EPP voitti vaalit, mutta Weber ei saanutkaan EU-huippukokouksessa kaikkien pääministerien luottamusta. Kahden pitkän kokouksen päätteeksi von der Leyen valittiin kompromissiehdokkaana tehtävään. Tiettävästi häntä ehdotti Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Pitkän kampanjan tehnyt Weber jätettiin ilman huippuvirkaa.

Von der Leyen kiinnitti itsekin huomiota valinnan heikkouksiin, kun hän puhui EU-parlamentille heinäkuussa.

– Haluan, että parannamme kärkiehdokasjärjestelmää. Siitä on tehtävä näkyvämpi laajemman äänestäjäkunnan silmissä.

EU-parlamentti vahvisti von der Leyenin nimityksen niukasti antamalla tälle 383 ääntä. Hänen piti saada vähintään 374 ääntä tullakseen valituksi. Tästä seuraa, että hän joutuu tekemään paljon töitä saadakseen läpi ideoitaan EU:n yhdistämiseksi.

Poimintoja videosisällöistämme

Linjapuheessaan hän esitteli näitä ideoita.

Von der Leyen aikoo ehdottaa Eurooppaan viherelvytystä. Siihen kuuluu, että osa Euroopan investointipankista muutetaan ilmastopankiksi. Lisäksi säädetään ilmastolaki, jonka nojalla EU ei enää lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Viherelvytykseen kuuluu myös päästökaupan laajentaminen autoiluun ja laivaliikenteeseen sekä lentoyhtiöiden ilmaisten päästöoikeuksien lopettaminen.

Von der Leyen ehdottaa päästötulleja EU:n rajoille. Se tarkoittaisi, että jos esimerkiksi Kiina ei sitoudu päästövähennyksiin, kiinalaiset yritykset joutuisivat maksamaan tullia saadakseen tuotteensa myyntiin EU-markkinoilla. Ehdotus saattaa saada kannatusta jopa kansallismielisiltä, vaikka nämä muuten vastustavat jokseenkin kaikkea, mitä von der Leyen ehdottaa.

Von der Leyen kannattaa minimipalkkaa EU:hun. Hän haluaa lätkäistä lisäveroja internet-jäteille. Hänen mielestään ei ole oikein, että ne keräävät Euroopassa voittoja mutta eivät maksa juuri lainkaan veroja tänne.

Naisten ja lasten asemaa von der Leyen haluaa parantaa, samaan tapaan kuin hän teki Saksassa ministerinä istuessaan. Hän haluaa yritysten hallituksiin naiskiintiöt ja vaatii, että naiset saavat samasta työstä samaa palkkaa kuin miehetkin. Miesten pitäisi nykyistä enemmän jäädä vanhempainvapaalle, hän sanoo. EU-komissaareista naisia pitää olla puolet.

– Meidän on edistettävä lasikattojen rikkomista.

Kiintoisa anekdootti sisältyi von der Leyenin linjapuheeseen, kun hän totesi, että kohtaamme maailman haasteet Euroopan kansalaisina, kotimaastamme riippumatta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kyse voi olla kuivuudesta kärsivistä suomalaisista viljelijöistä tai hengenvaarallisesta helleaallosta kärsivistä ranskalaisista: me kaikki tunnemme ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Suomalaiset maanviljelijät varmasti ilahtuivat huomionosoituksesta, olkoonkin, että perinteisesti kuivuus ei ole Suomessa ollut ykköshuolenaihe, vaan kylmä ilmasto.

Lähteet: Der Tagesspiegel, Der Spiegel, Die Zeit, The Guardian, Deutsche Welle, Politico, BBC, The New Federalist, EU-parlamentti, Evangelical Focus.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Mainos