Torstaina julkaistussa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimuksessa Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen havaittiin, että vanhempien sosioekonominen tausta ja hakijan sukupuoli ennustavat kaikkein voimakkaimmin päätymistä opiskelemaan teknillistä alaa siten, että hakijan sosioekonomisen taustan vaikutus on vaikutussuunnaltaan käänteinen korkeakoulusektorin suhteen.
Naisten osallistumisasteen ero tekniikan alan yliopistokoulutukseen kapeni korkeamman sosioekonomisen taustan luokissa. Vastaavasti vähiten vinoutunut opiskelijajoukko vanhempien sosioekonomisen taustan ja aloittaneiden sukupuolijakauman suhteen on liiketalouden ala ammattikorkeakouluissa sekä terveystieteet yliopistoissa.
Korkeakoulutuksen perässä muuttamisen herkkyys on yhteydessä opiskelijan sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen siten, että korkeasta taustasta ponnistavat naiset muuttavat koulutuksen perässä huomattavasti saman taustan omaavia miehiä useammin.
Naisvaltaisten elitististen alojen perässä muutetaan herkemmin kuin miesvaltaisten.
Tutkimuksessa selviää myös, että siirryttäessä naisvaltaisissa aloissa “kansanomaisemmista” aloista “eliitin” suosimiin aloihin, koulutuksen perässä muuttaneiden osuus kasvaa voimakkaasti.
Miesvaltaisten ja korkean sosioekonomisen taustan keskuudessa suosittujen alojen perässä muutetaan vastaavasti vähemmän, koska erityisesti tekniikan alan yliopistokoulutusta on tarjolla tasaisemmin ympäri maata.
Miesten keskuudessa sosioekonomisella taustalla on myös vaikutusta toiselle paikkakunnalle opiskelemaan hakeutumiseen yleensä, mutta vaikutus on naisia heikompi.
Tutkimuksen haastatteluaineiston sekä rinnalla käytetyn opiskeljiabarometri-aineiston tulokset antavat vahvoja viitteitä siihen, että erityisesti halutuille koulutusaloille pääsemisessä on usein vaikuttanut opiskelijan kotitaustan kulttuuripääoma sekä muiden koulutusvalintaa tukevien tiedollisten resurssien runsaus.
Korkeammasta sosioekonomisesta taustasta ponnistavat opiskelijat kertovat haastatteluissa saaneensa usein tukea erilaisiin harrastuksiin sekä harrastivat vanhempiensa kanssa korkeakulttuuria ja lukemista muita useammin.
Tutkimuksen puitteissa tehdyssä alueellisessa tarkastelussa havaittiin lisäksi, että nuorten kotipaikkakunnan keskimääräinen vanhempien sosioekonominen asema selittää kuntatasolla erittäin vahvasti lukiokoulutuksen suosiota suhteessa ammatilliseen koulutukseen.
Paikkakunnilla, joissa vanhempien tulo- ja koulutustasot ovat korkeammat, lukioväylän valinneiden osuus on huomattavasti suurempi kuin paikkakunnilla, joissa vanhemmat ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja ja ansaitsevia.