Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksen mukaan vanhempien mielenterveyshäiriöt olivat yhteydessä nuoren masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen.
Lapsen oma mielenterveyden häiriö nuoruudessa selitti yli kolmanneksen tästä yhteydestä ja sosiaalinen huono-osaisuus yli neljänneksen.
Sosiaalinen huono-osaisuus nuoruudessa määriteltiin päästötodistuksen alhaisen keskiarvon, toisen asteen tutkinnon puuttumisen ja perheen saaman toimeentulotuen perusteella.
Suurin osa sosiaalisen huono-osaisuuden polusta selittyi sillä, että nuorelta puuttui toisen asteen tutkinto.
Nuorilla miehillä havaittiin suora yhteys vanhempien mielenterveyshäiriöiden ja oman masennus- tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi saadun työkyvyttömyyden välillä. Naisilla suoraa yhteyttä ei todettu.
– Naisilla epäsuorat yhteydet olivat voimakkaampia. Nuoruuden mielenterveysongelmat selittivät 55 prosenttia ja sosiaalinen huono-osaisuus 65 prosenttia yhteydestä – osalla siis toteutuvat molemmat polut, sanoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta.
Hänen mukaansa vastaavat luvut olivat miehillä pienemmät: 22 ja 11 prosenttia. Tämä voi osittain selittyä sillä, että miehillä suora yhteys oli vahvempi.
– Olemassa voi olla myös muita syitä ja polkuja, joita emme voineet tällä aineistolla tutkia, Halonen sanoo.
Tutkimustulosten perusteella mielenterveyttä ja sosiaalisesti huono-osaisia tukevia toimenpiteitä on kohdennettava erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden häiriöitä. Tukea tarvitsevat myös mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret ja ne nuoret, joilla on vaikeuksia toisen asteen tutkinnon kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, jossa seurattiin rekisteritietojen avulla 52[nbsp]182 vuonna 1987 syntynyttä lasta 28-vuotiaiksi.