Perheyritysten liiton toimitusjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen sohaisi perjantaina Helsingin Sanomissa todelliseen muurahaispesään. Hänen mukaansa valtion ja kuntien pitäisi sopia ohjelmasta, joka vähentäisi merkittävästi kuntien työntekijämäärää.
Keskustataustaiselta Vanhaselta avaus on räväkkä, mutta varmasti harkittu. Etenkin keskustassa kuntakentän rakenteiden muuttaminen, tai edes niistä keskustelu saa aikaan vahvan vastarinnan.
Vanhanen viittaa omalla pääministerikaudellaan tehtyyn valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan, jonka tavoitteena oli vähentää 100 000 työntekijästä 14 000. Jos kunnissa tehtäisiin suhteessa vastaavanlainen vähennys, olisi Vanhasen laskelmien mukaan kuntatalous sen jälkeen ylijäämäinen.
Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes joka viides työllinen, yhteensä 422 000 henkeä. Neljä viidestä kunta-alan palkansaajasta työskentelee terveydenhuollossa, opetustoimessa ja sosiaalitoimessa.
Jos väkeä siis vähennettäisiin kuntakentällä samassa suhteessa, tietäisi se liki 60 000 työpaikkaa vähentämistä.
Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Kuntaliiton mukaan työvoimakustannukset ovat 17 miljardia euroa, josta 13 miljardia on palkkakustannuksia ja loput työnantajan eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja.
Kunnissa tämä tiedetään tuskallisen hyvin. Esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kotikunnassa, keskustaenemmistöisessä Kokkolassa on vuosia painittu kurjistuvan kuntatalouden alla. Kaupunki joutui kesäkuun lopussa käynnistämään välittömät yt-neuvottelut henkilöstökulujen karsimiseksi, sillä kunnan alijäämän kasvua ei muuten olisi saatu torpattua.
Kokkolalaiset ovat ymmällään ja kiukkuisia. Tämä näkyy muun muassa verkkosivujen keskustelupalstoilla, joissa kuntapolitiikka ei normaalisti ole se ykköspuheenaihe.
Missään kunnassa ei pitäisi joutua turvautumaan Kokkolan kaltaisiin paniikkijarrutuksiin. Päätöksiä pitäisi uskaltaa tehdä rohkeasti jo silloin, kun tilanne ei vielä ole päällä.
Vanhasen esittämä ohjelma voisikin toimia yhtenä ”keppinä”, kun kunnissa mietitään miten vanhoja rakenteita voisi ravistella uuteen asentoon. Muutosten toteuttaminen sujuukin sitten kätevästi kuntauudistuksen kautta.