”Vanhanaikaisia töitä ei voi modernissa maailmassa kerta kaikkiaan pelastaa”

Kokoomuksen Harri Jaskarin mukaan Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on ymmärretty työmarkkinoiden modernistuminen, minkä vuoksi näiden maiden taloudet ovat vahvassa kasvussa.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) ottaa Uuden Suomen Puheenvuorossa kantaa Suomen talouden ja työmarkkinoiden heikkouden syihin. Jaskarin mukaan moni varmaan ihmettelee, miten Suomi edelleen kituuttaa laman kourissa, kun samanaikaisesti Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat vahvassa kasvuvauhdissa.

Jaskarin mukaan osa syyttelee Suomen elinkeinorakenteen yksipuolisuutta ja osa haukkuu heikkoja yritysjohtajia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

‒ Peiliin katsoo kovin harva. Sen sijaan on aika suuri radiohiljaisuus siitä, miten menestyvät naapurimaamme ovat tehneet suunnan kääntämiseksi. Näissä maissa on tajuttu jo aikapäiviä sitten, että aivan uusi työ syrjäyttää jäykät perinteiset työpaikat. Vanhanaikaisia töitä ei modernissa maailmassa kerta kaikkiaan voi pelastaa, Jaskari sanoo.

Työ siirtyy hänen mukaansa etenevässä määrin perinteisestä suljetusta työyhteisöistä avoimiin organisaatioiden välisiin verkostoihin ja alustoihin.

‒ Koska Suomessa työmarkkinajärjestelmämme on keskittynyt suojelemaan vanhoja työpaikkoja, meille on syntynyt 200 000 yksinyrittäjää. Saksassa joustavuus on pystytty tekemään yritysten sisällä ja avoin työttömyys ei ole kasvanut.

Lisäksi Jaskarin mukaan rutiininomainen tietotyö automatisoituu ja kolmas vuoro teollisuudessa tehdään jo roboteilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

‒ Tässä myllerryksessä ei voi jäädä tuleen makaamaan. Saksa toteutti jo 1990-luvun lopulla yrityskohtaisen sopimusmallin. Tanskassa työnantajien on maailman yksinkertaisinta lisätä ja vähentää työvoimaa. Ruotsi ja Viro ovat tukeneet muutosta panostamalla uusien ideoiden rahoitukseen. Samoin Ruotsi porrasti työttömyysturvan ja hyväksyi nuorten alemmat alkupalkat.

Suomi vaahtoaa Jaskarin mukaan kilpailukykysopimuksesta.

‒ Kuka enää muistaa mitä siinä sovittiin? Onneksi hallitus yrittää rimpuilla sen puolesta, että jotain tapahtuu. Ensi vuoden alusta uuden työntekijän koeaika pitenee ja takaisinottovelvollisuus lyhenee. Vuosien taistelun jälkeen yrittäjät saavat yrittäjävähennyksen ja siirrytään myös maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Työvoimapalvelut vapautuvat myös kilpailulle. Ja onneksi työn verotus laskee kaikissa tuloluokissa, Jaskari kirjoittaa.

Mainos