Vanha kansa tapasi lämmittää joulusaunan aina aamuisin. Juhannussaunan ajankohdalla ei ollut niinkään väliä. Onhan kyseessä yöttömän yön juhla.
– Juhannusta on vietetty railakkaasti ulkona tulien ympärillä tanssien. Sen takia juhannussaunan ajankohdalla ei ole samalla tavalla väliä kuin joulusaunalla, sanoo Perinnesaunottajat ry:n hallituksen jäsen ja entinen puheenjohtaja Laura Foon Verkkouutisille.
Vanha kansa liitti juhannukseen monia uskomuksia. Yhteinen tekijä niille kaikille oli se, että kun luonto oli elinvoimaisillaan yritettiin tätä elinvoimaa saada luonnollisesti valjastettua myös omaan käyttöön.
Jos vanhan kansan tavoista haluaa ottaa oppia kannattaa puusaunat lämmittää lepällä. Lepän kuoren alta paljastuu oranssinpunainen väri. Sana leppä on tarkoittanut myös verta.
– Leppä on parannus- ja taikasaunojen perinteinen lämmityspuu. Se on yhdistetty vereen ja lemmen tuleen. Juhannuksen aikoihin on tehty lemmentaikoja ja juhannuksena on järjestetty lemmensaunoja, Foon sanoo.
Vaikka välillä käydäänkin keskustelua siitä, että onko kyseessä vihta vai vasta, on vihtomis- ja vastomisperinne elänyt vahvana suomalaisessa saunomisessa. Vihtoja on heiluteltu vuoden ympäri. Talvella käytettiin havupuita ja kesällä lehtipuita.
Sana vihta on yleisempi länsimurteissa ja vasta taas itämurteissa. Sanoilla on tarkoitettu aika lailla samaa asiaa. Niillä yritetään siirtää luonnon elinvoimaa ja kasvien ja puiden parantavaa vaikutusta kylpijöihin.
– Osa sanoo, että vasta on viuhkaisempi ja vihta taas pitkulaisempi. Mutta itse näen, että kyseessä on enemmän murteellinen ero, Foos sanoo.
– Suosittelen, että jokainen ottaa omaan juhannussaunaansa ainakin koivun oksia. Kasveilla on uskomaton määrä hoitavia ja parantavia vaikutuksia, jotka saunan lämmössä intoutuvat antamaan parastaan. Vihdonta lievittää myös stressiä ja muita jännityksiä.
Nykyään vihdat ja vastat mielletään usein koivusta tehdyiksi. Siinä voi olla kuitenkin useampaa sorttia erilaisia puu- ja kasvilajeja. Niitä voi olla parhaimmillaan seitsemästä aina 27:ään.
– Seitsemän tulee seitsenpäiväisestä viikosta. Näiden lisäksi yhdeksän ja muut kolmella jaolliset luvut toistuvat usein. Taustalla on matemaattisia ja symbolistisia periaatteita.
Mitä puulajeja vihdassa olisi hyvä olla? Perinteinen koivu on Foosinkin mukaan sellainen, jota juhannusvihdassa pitää ainakin olla.
– Sekavihdassa on hyvä olla montaa eri lajia. Kaikkia mahdollisia lehtipuita ja kasveja. Kesä on kaiken kukoistuksen aikaa. Se on kutsuttu myös saunaan. Sillä on haluttu kohottaa lempeä ja se on ollut hyvin tärkeässä osassa juhannussaunassa, Foos sanoo.
– Minun juhannusvihdassani on kiva cocktail lemmenkasveja ja lehtipuita, jolla herätellään elämänpalo ja ilo. Juhannusvihtaani tulee koivua, pajua, leppää, vaahteraa, siankärsämöä, mesiangervoa, pujoa ja mahdollisuuksien mukaan ruusua ja nokkosta, sanoo Foos.
Eikö ole riski, että nokkonen ja ruusu pistelevät vihtoessa?
– Kyllä, mutta näinhän se elämässä on, että siellä on aina pientä pisteliäisyyttä mukana.
