Belgia, Alankomaat ja Saksa neuvottelevat Belgian Antwerpenista Saksan Mönchengladbachiin kulkevan hylätyn junaradan käyttöönotosta. 1800-luvulla rakennetun radan käyttöönotto on tullut ajankohtaiseksi, kun halutaan parantaa sotilaskaluston liikuteltavuutta vastauksena kasvavaan Venäjän uhkaan.
Antwerpenin sataman ja Ruhrin teollisuusalueen yhdistävän ”Iron Rhine” -rautatien käyttöönotosta uudelleen on keskusteltu jo vuosikymmeniä, mutta nyt sen merkitys on kasvanut. Kiistaa ovat aiheuttaneet muun muassa ympäristönsuojelulliset syyt.
Belgia ja Alankomaat ovat vieneet hankkeen jopa välimiesoikeuteen, joka linjasi, että Belgian on kannettava ympäristölliset kulut.
Radalla oli keskeinen merkitys liittoutuneiden joukoille toisen maailmansodan lopulla ja sodan jälkeen. Rata on ollut suurelta osin käyttämättä jo vuosikymmeniä. Osa siitä oli käytössä vuoteen 1991 saakka.
Vaikka Belgian pääministeri Bart De Wever on ottanut ratahankkeen sydämenasiakseen, kaikki osapuolet, kuten alankomaalaiset, eivät ole yhtä innostuneita. Vain lyhyt osuus radasta kulkee Alankomaiden kautta. Sillä on jo oma Betuwe-linja, joka kulkee Rotterdamin satamasta Saksaan.
Antwerpenin satama on Rotterdamin pääkilpailija, mikä selittää Alankomaiden haluttomuutta vanhan radan käyttöönotolle.
Belgialaisen rautatieasiantuntija Herman Welterin mukaan Alankomaat lähtee mukaan vain, jos projekti maksaa heille vain vähän tai ei mitään. Yksi motivaattori, joka voi kääntää alankomaalaisten pään, on mahdollinen rahoitus Natolta ja EU:lta, joka saattaa olla sijoittamassa 17 miljardia euroa Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen vuodesta 2027 lähtien.
Tällä hetkellä Saksa näyttää Welterin mukaan suosivan radan käyttöönottoa, vaikka se aiheuttaisikin infrastruktuurihaasteita Aachenin alueen hankalan maaston sekä Rastattin tunnelin sortumisen takia vuonna 2017.
