Maa- ja metsätalousministeriön vanha dokumentti osoittaa, että keskusta hyväksyi kansallisten maataloustukien leikkaukset jo vuonna 2010. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että kansalliset 141-tuet kutistuvat jatkossa, joten niitä on korvattava muilla keinoin. Maatalousministerinä toimi tuolloin Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja pääministerinä Mari Kiviniemi (kesk.).
– Mahdollisuudet käyttää puhtaasti kansallisia tulotukia tuotanto- ja tulopolitiikan välineenä näyttävät olevan jatkossa nykyistä rajoitetummat. Erityisesti tämä koskee Etelä-Suomea, missä tukimäärät ovat olleet alenevia ja tuet on jo nykyisinkin maksettu täyden maksuvaltuuden suuruisina, dokumentissa todetaan.
Keskusta on moittinut kokoomusjohtoista hallitusta siitä, että se viime syksynä hyväksyi kansallisten tukien leikkaukset. Hallitus on puolustautunut sillä, että tukia on leikattu jo 1990-luvulta lähtien, eikä tilanne ole muuttunut.
Kansallisten tukien kohtalo nousi laajempaan julkisuuteen viime perjantaina, kun EU:n talouskomissaari ja EU-vaaliehdokas Olli Rehn (kesk.) arvosteli nykyhallitusta huonoista 141-neuvotteluista. Rehnin mukaan Suomen olisi pitänyt hakea jatkoa vanhalla tavalla eli pyytää EU-komissiolta lupaa maksaa 141-tukea.
Hallitus päätyi komission ehdotuksesta toiseen ratkaisuun: Jatkossa Suomi maksaa 141-tuet EU-parlamentin, ei siis enää EU-komission, luvalla. Lupa on aiemmasta poiketen kirjattu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
MMM:n tulevaisuusdokumentti osoittaa, että jo vuonna 2010 hallitus pohti, miten kansalliset tuet voitaisiin korvata EU-tuilla.
– Ongelmaan on haettava pysyvää ratkaisua kansallisten sovellutusten lisäksi myös EU:n tulevan maatalouspolitiikan tuki-instrumenttien sisältä.