Uuden H7N9-viruksen aiheuttamaan äkilliseen hengityksen vajaustilaan on kuollut nyt jo yli sata ihmistä, eli 30 prosenttia sairastuneista. Vuoden 2003 jälkeen H5N1-virukseen sairastuneista potilaista on kuollut lähes 400 sairastunutta.
Suurella osalla sairastuneista on todettu kontakti siipikarjaan. Kummankaan lintuinfluenssaviruksen ei ole toistaiseksi todettu kykenevän tarttumaan tehokkaasti ihmisestä toiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuore tutkimus osoittaa, että vaikka näiden kahden viruksen aiheuttamat taudit ovat oireiltaan samankaltaisia, tautien vakavuus johtuu eri syistä.
’Uuden’ ja ’vanhan’ lintuinfluenssaviruksen ihmisen elimistössä laukaisemat puolustusvasteet ovat hyvin erilaiset. Viime vuosikymmenellä levinnyt H5N1-virus laukaisee ylisuuren, kudostuhoa aiheuttavan tulehdusreaktion, ns. sytokiinimyrskyn. Voimakas tulehdusreaktio tuhoaa keuhkokudosta, ja tartunnan saaneiden kuolleisuus on jopa 60 prosenttia.
Uusi H7N9-virus puolestaan onnistuu välttämään ihmisen puolustusvasteita. Viruksen tartuttamat solut eivät aktivoidukaan. Välittäjäaineiden, sytokiinien tuotanto käynnistyy heikosti valkosoluissa ja ne eivät ala hälyttää muuta elimistöä torjumaan virusta.
Valkosolujen puolustusvasteet jäävät jopa vuotuisen kausi-influenssan laukaisemia vasteita alhaisemmiksi, havaittiin THL:n virologian yksikön tutkimuksessa.
Uusi H7N9-lintuinfluenssavirus voi siis levitä elimistössä esteettömästi. Tämä voi selittää, miksi virus aiheuttaa hyvin laajan infektion hengitysteissä.
Euroopassa ei ole ainakaan vielä raportoitu yhtään näiden virusten aiheuttamaa tautitapausta.
THL:n tutkimus on julkaistu amerikkalaisessa PLOS ONE-tiedejulkaisussa.