Neljäsosalla suomalaisista on kotonaan jo yli kymmenen akkukäyttöistä laitetta. Lisäksi vajaa kymmenesosa (8 prosenttia) kertoi laitteita olevan niin paljon, etteivät he osaa sanoa tarkkaa määrää, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä.
Akkukäyttöisten laitteiden määrä on kasvanut suomalaiskodeissa nopeasti, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
– Heistä, jotka osasivat arvioida laitteiden tarkan määrän, vastausten keskiarvo oli noin yhdeksän paikkeilla. Onhan se jo suuri luku. Määrä on todennäköisesti kasvanut entisestään jouluna, kun moni sai lahjaksi esimerkiksi puhelimia, lihasvasaroita tai akkukäyttöisiä työkaluja. Palovahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta olennaisinta on, ettei laitteita ladata valvomatta eikä vikaantuneita, käytöstä poistettuja akkuja hillota kotona, Ekholm sanoo tiedotteessa.
Ekholm korostaa, että suurin osa laitteista ei koskaan aiheuta vaaratilanteita.
– Mitä enemmän laitteita koteihin kertyy, sitä enemmän on kuitenkin myös mahdollisuuksia siihen, että jokin niistä vikaantuu ja esimerkiksi syttyy palamaan.
Pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan akkulaitteiden tulipalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Vuonna 2024 pienelektroniikan akusta tai laturista aiheutui 108 paloa, mikä oli jo enemmän kuin esimerkiksi sähkökiuaspalojen määrä.
LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoista näkyy, että akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja. Räjähtäen syttyvä akku voi vahingoittaa esimerkiksi ympärillä olevia pintoja ja esineitä.
– Käytämme akkukäyttöisiä puhelimia, tietokoneita, työkaluja ynnä muita arjessamme jatkuvasti. Kenties juuri siksi meidän on vaikea ajatella, että laitteelle kävisi jotain, jos sellaisen esimerkiksi jättää latautumaan kotiin kauppareissun ajaksi. Jos tuli pääsee leviämään asunnossa ilman, että siellä on ketään tekemässä ensisammutusta tai hälyttämässä apua, seuraukset voivat olla todella karut, Ekholm sanoo.
EU:n akkuasetus on elokuusta 2025 lähtien velvoittanut kaikki loppukäyttäjät eli myös kuluttajat lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä ja toimittamaan ne lähimpiin keräyspisteisiin. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo toimivansa näin vikaantuneiden tai käytöstä poistettujen laitteiden kanssa.
Yli kymmenesosa (13 prosenttia) kertoo kuitenkin säilyttävänsä vikaantuneita tai käytöstä poistettuja akkukäyttöisiä laitteita kotonaan. 3 prosenttia kertoo hävittävänsä ne seka- tai metallijätteenä.
– Jos kaapin perukoille on kertynyt vanhoja akkuja, nyt on hyvä hetki viedä ne virtanavat teipattuna lähimpään kaupan keräyspisteeseen tai Sortti-asemalle. Seka- tai metallijätteeseen akkua ei saa koskaan heittää, sillä akku voi esimerkiksi kolhiintua tai joutua puristuksiin jäteautossa ja syttyä palamaan, Ekholm sanoo.
Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian ja siihen vastasi 1 049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
