Rikosseuraamuslaitos Risen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden edustajia oli maamme vankiloissa marraskuussa 2019 yhteensä 212. Heistä suurin osa on United Brotherhoodista.
Risen mukaan vartijahenkilökuntaan kohdistui viime vuonna kahdeksan pahoinpitelyä, joissa oli kohteena yhteensä 11 vartijaa. Näistä neljä tapahtui siviilissä. Tekijöiden uskotaan liittyvän järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tapauksista on tehty rikosilmoitukset.
– Kaikki tapaukset otetaan hyvin vakavasti. Parhaillaan pilotoimme vankiloissa kaikkia koskevia turvatarkastuksia, joiden tarkoituksena on ehkäistä muihin vankeihin, vierailijoihin ja henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua ja painostusta. Muina toimenpiteinä on kiinnitetty huomiota vankien sijoitteluun, varmuusosastoihin, toimintojen järjestämiseen erillään muusta vankiyhteisöstä sekä yhteisiin linjauksiin ja toimintatapoihin, kertoo turvallisuusjohtaja Ari Juuti Risestä.
Lisäksi Rikosseuraamuslaitos voi harkinnan mukaan kieltää osastokohtaisesti omien vaatteiden käytön, mikäli niissä on tiettyjä jengisymboleja. Tällöin vankien tulee käyttää vankivaatteita.
Järjestäytyneen rikollisuuden vankien vallankäytön keinoja ovat muun muassa toisten vankien painostaminen taloudellisen hyödyn tavoittelulla ja palveluksista tai rikoksista maksaminen.
Huumausaineet ovat Risen mukaan suuressa roolissa, koska rikoshyöty vankilassa on moninkertainen katukauppaan verrattuna. Pelkästään Riihimäen vankilassa välillä 1.11.2018-30.4.2019 löydettyjen huumeiden taloudellinen arvo oli noin 66[nbsp]000 euroa. Mukana ei ole poliisin takavarikoimia huumausaineita.
Rikosseuraamuslaitos teki viime vuonna poliisille yhteensä 286 rikosilmoitusta. Suurin turvallisuusriski on edelleen tulipalot suljetuissa selleissä yöaikaan, kun henkilökuntaa on vähiten paikalla.
Haastetta tuo myös henkilöstön määrä. Rise joutui säästämään 2006–2016 noin 500 henkilötyövuotta sopeuttamis- ja tuottavuusohjelmien aikana. Nykymuotoinen toimitilaverkosto sitoo henkilökuntaa osittain epätarkoituksenmukaisella tavalla.
tiivistää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujalan mukaan turvallisuus on osa jokaisen työntekijän toimenkuvaa ja turvallisuuden lähtökohtana on vuorovaikutuksellinen työote, josta puhutaan lähityönä.
Hänen mukaansa Risessä on tehty useita toimenpiteitä turvallisuuden kehittämiseksi, mikä on tärkeä osa myös Risen ja oikeusministeriön tulostavoitteita.
– Lähtökohtana on, että toiminnassamme toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu. Huolehdimme turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistämme yhteiskunnan turvallisuutta. Yleisesti ottaen vankilaturvallisuus on hyvällä tasolla, mutta vankien välinen väkivalta ja henkilökuntaan liittyvät uhkaukset ovat lisääntyneet, tiivistää Kujala.