Yhdysvaltain keskuspankin Fedin ensimmäistä koronnostoa on saatu odottaa koko syksy ja nyt se on lykkääntymässä ensi vuodelle. Päätöksen lykkääntymiselle on looginen selitys.
Kiina on elokuusta lähtien myynyt aktiivisesti dollarivarantojaan.
– Vaikka kukaan Kiinan virallisten piirien ulkopuolella ei tiedä Kiinan ulkomaan valuutan intervention suuruutta, informoitujen arvausten mukaan ne ovat olleet 100 miljardin dollarin luokkaa elokuun puolestavälistä lähtien, Kalifornian Berkleyn yliopiston taloustieteen professori ja valuuttatutkija Barry Eichengreen kirjoittaa.
Kun arviolta 60 prosenttia Kiinan likvideistä valuuttavarannoista on Yhdysvaltojen lyhytaikaisia lyhytaikaisia velkakirjoja. Eichengreen arvioi, että tämän perusteella Kiina myy kuukausittain 60 miljardin dollarin edestä näitä velkakirjoja.
Velkakirjojen myymisen vaikutus on tasan päinvastainen kuin velkakirjojen osto-ohjelmilla eli määrällisellä elvyttämisellä. Fedin kolmannessa osto-ohjelmassa (QE3) keskuspankki osti liittovaltion velkakirjoja aluksi noin 40 miljardin dollarin edestä kuukaudessa, kunnes lopussa tahti oli 85 miljardia dollaria kuukaudessa.
Aiempaan Kiinan valuuttapolitiikkaan nähden valuuttavarantojen keventäminen on täyskäännös. Kiina kasasi aiemmin valtavat ulkomaiset valuuttavarannot pitääkseen renminbin arvon alhaalla. Valuuttasodasta alettiin puhua tämän vuosikymmenen alussa, kun finanssikriisin jälkimainingeissa ennätyksellisen kevyt rahapolitiikka kaikkialla maailmassa alkoi aiheuttaa ongelmia.
Kiinan talouden ongelmien myötä tilanne on muuttunut, eikä se välttämättä paranna tilannetta.
Dollariarvoisten velkakirjojen myyminen ja renmimbin ostaminen tarkoittaa, että Kiinan valuutta ja siten myös kiinalaiset osakkeet kykenevät säilyttämään arvonsa. Yhdysvalloille se tarkoittaa päinvastaista vaikutusta kuin mikä QE:lla oli. Se tarkoittaa velkakirjojen korkotuottojen nousua.
Yhdysvaltain suhteen ongelma on siinä, että se ei voi tietää, onko Kiinan valitsema valuuttapolitiikan strategia pysyvä.
– Tästä näkökulmasta Fedin päätös odottaa koronnoston kanssa on selvästi ymmärrettävä. Ja ottaen huomioon, että Kiinalla on myös (ja siksi myy) euroja, Euroopan keskuspankinkin pitää pitää mielessä tämä, kun se päättää joulukuussa oman määrällisen elvytyksen ohjelman tehostamisesta, Eichengreen kirjoittaa.