Vaikka tullimuureista kärsivät molemmat osapuolet, moni näkee Kiinan ottavan selvästi enemmän osumaa konfliktin laajetessa. Valtavan vientiylijäänsä takia Kiina ei voi vastata Yhdysvalloille samalla mitalla pelkästään tulleilla. Kättä pitempää voidaan tällöin hakea juanin arvon tahallisesta heikentämisestä, mikä loiventaisi Yhdysvaltojen tullimuurien tehoa ja tukisi muutenkin Kiinan vientiä.
Valuuttakeinottelua pidetään ennestään tuttuna Kiinalle, jota on syytetty vuosikaudet jo ennen Donald Trumpin valtakautta juanin arvon pitämisestä keinotekoisen alhaisena.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kertoo Verkkouutisille juanin heikentyneen historiallisesti katsoen varsin rajusti suhteessa dollariin viime kuukausien kuluessa. Hän ei kuitenkaan usko taustalla olleen ainakaan toistaiseksi valuutan arvon tahallinen manipulointi. Tämä olisi tulella leikkimistä myös Kiinalle.
Teknisesti juanin arvon heikentäminen olisi helppoa, koska valuuttaan kohdistuu kovia paineita. Yhdysvallat poislukien Kiinan vientiylijäämä muihin maihin on kutistunut, minkä lisäksi maassa on paljon ulos pyrkivää pääomaa. Juanin arvoa on jouduttu tukemaan rajoittamalla valuutan vaihtoa.
Korhosen mukaan Kiinassa on kuitenkin tuoreessa muistissa vuoden 2015 pörssiromahdus, jonka seurauksena juan lähti rajuun syöksyyn. Tilanne oli vähällä johtaa itseään ruokkivaan hallitsemattomaan kierteeseen, mikä säikäytti viranomaiset perusteellisesti.
– Kiinassa ei haluta nytkään ottaa ainakaan sitä riskiä, että juanin arvo karkaisi kontrolloimattomaan syöksyyn, Korhonen sanoo.
Eihän tässä näin pitänyt käydä
Vaikka Kiinassa keskuspankin valuuttamanipulaatiota ei rajoita samanlainen markkinaehtoisuuden vaatimus kuin länsimaissa, viennin tukeminen valuutan arvoa heikentämällä ei ole helppoa kiinalaisillekaan. Seuraukset eivät välttämättä vastaa tavoitteita.
– Taloustiede ei tarjoa mitään varmaa menettelytapaa, jolla taattaisiin valuuttamanipulaation toivotut seuraukset vientiyrityksille. Omaehtoinen markkinapsykologia on aina vaarassa karata käsistä, Korhonen toteaa.
Akateemista näyttöä on sitä vastoin jo 40 vuoden ajalta siitä, että valuuttamanipulaation seurauksia on vaikea ennakoida. Nykyään tämä on Korhosen mukaan entistäkin vaikeampaa.
– Tuotantoketjut ja arvonlisän kertyminen perustuvat nykyisin monimutkaisiin ja monikansallisiin verkostoihin, jotka voivat toimia samanaikaisesti useilla valuutta-alueilla.
Tämä heikentää myös itse tullimuurien vaikutusten arviointia. Monien yritysten on helppo kiertää maakohtaisia tulleja vaihtamalla tuotantopaikkaa tai tekemällä tuotteisiin kosmeettisia muutoksia. Yhdysvaltojen ja Kiinan riitaisessa avioliitossa kuvioita sekoittaa lisäksi yritysten omistuksen ja hyödyn ulosmittaamisen epämääräisyys.
– Kiinassa valmistetun tuotteen komponentit voivat tulla Aasian eri maista mutta brandit, lisenssit ja muut aineettomat resurssit USA:sta. Viimeksimainittujen osuuden ollessa suurin osa tuotteen arvoa, valtaosa ”Kiinan” viennin hyödystä voi päätyä USA:han, Korhonen sanoo.
Tulevan syksyn valuuttamyllerrysten ennustaminen on Korhosen mielestä toivotonta jo poliittisen epävakauden takia. Hän ei kuitenkaan usko kauppasodan iskevän pahasti EU:hun, jos kaavaillut autotullit onnistutaan välttämään.
– Poliittisesta retoriikasta huolimatta konflikti ei toistaiseksi ole muuttunut sanoista teoiksi EU:n, Japanin ja Kiinan välillä. Tässä kolmiossa kaikki tuntuvat hakevan liennytystä, Korhonen huomauttaa.
Omaan nilkkaan
Vaikka Yhdysvalloilla olisi enemmän voitettavaa tullinokittelussa, kaupan esteet ovat poliittista räjähdysainetta myös lännessä.
Korhosen mukaan Yhdysvalloissa onkin jo kuultu aivan oppikirjojen mukaisesti ensimmäiset soraäänet tullien iskettyä myös omaan nilkkaan. Kiinan vastatulleista ovat kärsineet esimerkiksi soijan viljelijät, jotka edustavat suurelta osin Trumpin peruskannattajakuntaa.
Kuvio on tuttu George W. Bushin ajoilta, jolloin omaa terästeollisuutta yritettiin viimeksi suojella tullien avulla.
– Tulleista luovuttiin noin vuoden kuluttua, koska nämä alkoivat haitata jo liian pahasti myös omaa taloutta, Korhonen muistuttaa.
Kiinan viennin supistuessa valuuttakursseja mietitään nyt varmasti myös Yhdysvalloissa. Dollari on tällä hetkellä erittäin vahva, mikä ei ainakaan helpota Kiinaa korvaavia vientimarkkinoita etsivien amerikkalaisyritysten elämää.
Toimittaja: HEIKKI JAAKKOLA