Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä kyselyssä kaupunkinen ja kuntien valtuutetut antoivat kuntien johtamisesta itselleen tyydyttävän kouluarvosanan.
Valtuutettujen huoli kuntatalouden kiristymisestä sekä sosiaali- ja terveysalan kasvavasta palvelutarpeesta on viiden viimeisen vuoden aikana puolittunut. Kehittämissäätiön mukaan keskeinen selittävä tekijä on mahdollisesti sosiaali- ja terveysuudistus, joka toteutuessaan siirtäisi sote-palvelujen järjestämisen kunnilta maakunnille.
Kaksi kolmesta vastaajasta piti kunnan johtamisen tärkeimpänä lähtökohtana toimintaympäristöä ja sen muutosten hallintaa. Vajaa puolet nosti kakkossijalle asukkaiden palvelutarpeet. Reilu kolmannes korosti kunnan strategian selkiyttämisen ja viestinnän merkitystä.
Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle antoivat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjät. Heikoimmat arviot omalle johtamiselleen antoivat Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan valtuutetut. Kymenlaakson päättäjät ovat olleet kriittisimpiä kaikkina tarkasteluvuosina vuodesta 2005 lähtien.
Puoluekannan mukaan tarkastellen myönteisimmät arviot kuntajohtamisesta antoivat RKP:n, keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut. Kriittisimpiä olivat perussuomalaisten, sitoutumattomien ja vasemmistoliiton valtuutetut.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutti MediaClever internet-kyselynä toukokuun aikana. Kysely lähetettiin sähköpostiosoitteiden perusteella kaikkiaan 7027 valtuutetulle. Vastauksia kertyi 946. Tulokset kuvaavat Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan luotettavasti valtuutettujen mielipiteitä ja näkemyksiä.