Valtiovarainministerin mukaan valtion ensi vuoden talousarvio on työtä ja kasvua vahvistava budjetti, joka samalla tasapainottaa valtiontaloutta oikeudenmukaisella tavalla.
– Esityksessä tuetaan voimakkaasti yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Yhteisövero esitetään laskettavaksi 20 prosenttiin, joka vähennykset huomioon ottaen on efektiivisesti Ruotsin veroa vastaava taso. Osinkoverotuksen uudistuksella kannustetaan yrityksiä sijoittamaan voittonsa uuteen tuotantoon ja innovaatioihin, ei jakamaan niitä voittoina omistajille, Jutta Urpilainen sanoi tiistaina eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa.
Hänen mukaansa hallituksen kunnianhimoinen kasvurahoitusohjelma puolestaan varmistaa, että uusia yrityksiä ja ideoita syntyy tässä maassa jatkossakin. Yhdessä yksityisen sektorin rahan kanssa kasvurahastojen yhteenlasketun pääoman arvioidaan nousevan lähemmäs miljardiin euroon lähivuosina.
– Samalla hallitus panostaa työhön ja hyvinvointiin. Heikoimmista pidetään huolta tekemällä sosiaalietuuksien indeksikorotukset täysimääräisinä. Opintotuki sidotaan indeksiin ensi vuoden syksystä lukien. Myös osatyökykyisten työllistämiseen panostetaan ensi vuonna. Lisäksi nuorisotakuuseen ja koulutuksen saatavuuteen laitetaan lisäpanostuksia, ministeri jatkoi.
Ensi vuoden budjettiesitys on suuruudeltaan 53,9 miljardia euroa. Vaikka se on yli miljardin pienempi kuin kuluvan vuoden budjetti, on esitys 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Urpilainen totesi, että Suomessa on eletty yli varojen ja tällä hallituksella on kipeä tehtävä kuroa tuota vajetta umpeen.
– Velan määrä on nyt nousemassa lähes 100 miljardiin. Se ei ole kestävä tie. Esitykset merkittävästä lisävelanotosta eivät ole sen vastuullisempia kuin esitykset äärimmäisistä leikkauksista, Urpilainen sanoi.
Hallitus ”kultaisella keskitiellä”
Urpilaisen mukaan hallituksen tie on kultainen keskitie.
– Pidämme velkasuhteen taittamisesta kiinni, mutta emme halua omilla toimillamme pahentaa taantumaa. Me tulemme jatkamaan työn ja kasvun tukemista, Urpilainen painotti.
Kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvio sisältää valtiovarainministerin mukaan nopeasti työtä ja kasvua tukevia toimenpiteitä, joilla halutaan saada yhä useampi suomalainen töihin. Lisätalousarviossa panostetaan työhön ja kasvuun 389 miljoonaa euroa. Se on Urpilaisen mielestä merkittävä panostus.
Hänen mukaansa hallituksen viime viikolla eduskunnassa esittelemä rakennepaketti on kolmas tärkeä pilari talouspolitiikan kokonaisuudessa.
– Vaikka uudistuksilla on sekä menoja pienentäviä että niitä lisääviä vaikutuksia, meidän tulisi muistaa uudistusten suuri linja: työn tekemisen lisääminen ja työn edellytysten parantaminen. Rakennepoliittiset toimet varmistavat tulevan budjettipolitiikan liikkumavaran sekä talouden pitkän aikavälin potentiaalin kehittymisen, sanoi Urpilainen.