Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) aloittaa tänään keskiviikkona ensimmäisen valtiovarainministeriön sisäisen budjettiriihensä. Riihi päättyy torstaina.
Ensi vuoden budjettia leimaa niukkuus, sillä uutta rahaa ei ole juurikaan jaettavana.
Valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen kertoo, että jakamattoman varauksen suuruus on tällä hetkellä plussan puolella, mutta kovin paljoa uutta kohdennettavaa rahaa ei ensi vuoden budjetissa ole. Jakamattoman varauksen määrä selviää perjantaina, kun valtiovarainministeriö julkistaa riihen jälkeen budjettiehdotuksensa.
Majanen kertoo, että virkamiesnäkökulmasta ensi vuoden budjetissa ei ole suuria kiistakysymyksiä. Ministeriöt ovat noudattaneet hyvin viime kevään julkisen talouden suunnitelmaa.
Ainoana yksittäisenä mielenkiintoisena asiana Majanen nostaa esille turvapaikanhakijoiden määrän, josta valtiovarainministeriö ei vielä tiistaina ollut saanut päivitettyä ennustetta sisäministeriöstä. Viimeisimmän ennusteen mukaan ensi vuonna arvioidaan tulevan 10 000 turvapaikanhakijaa, eikä Majasella vielä ollut tietoa, liikkuuko arvio ylös vai alaspäin.
Hallitus on luvannut keventää ansiotuloveroja 415 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Veroja kevennetään vielä sadalla miljoonalla eurolla lisää eli yhteensä 515 miljoonalla eurolla, mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia.
Valtiovarainministeriön budjettiriihessä keskustellaan keskiviikkona siitä, miten hallituksen kilpailukykysopimuksen tueksi lupaamat veronkevennykset rahoitetaan.
– Se näyttää ihan lupaavalta. Siitä ihan kunnialla selvitään varmaan, Majanen sanoo.
Työllisyyspaketin toimet ja rahoitus auki
Hallitus on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehiltä listaa työllisyyttä lisäävistä toimista.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi työllisyyden vahvistuvan 110 000 hengellä. Kilpailukykypaketin arvioidaan parantavan työllisyyttä 35 000 henkilöllä, joten uusien, budjettiriihessä päätettävien toimien tulisi olla hyvin kunnianhimoisia.
Kokoomus esitteli heinäkuussa omia ideoitansa työllisyysasteen nostamiseksi. Näitä olivat muun muassa ulkomaisten huippuosaajien oleskelulupaprosessin nopeuttaminen, eläkkeelle siirtymisen yläikärajan poistaminen ja asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen.
Keskusta aikoo pohtia omia työllisyyskeinojaan elokuussa ministeri- ja eduskuntaryhmän kesäkokouksissa. Keskusta haluaa parantaa muun muassa yksinyrittäjien sosiaaliturvaa.
Keskustan ajama yritysten investointivaraus on saanut runsaasti julkisuutta. Helsingin Sanomien mukaan puolue haluaisi päättää investointivarauksen käyttöönotosta jo budjettiriihessä.
Valtiovarainministeri Orpo sanoi maanantaina haluavansa pitää kiinni hallituksen sopimasta aikataulusta, jonka mukaan yritysverotuksen uudistamista koskevat selvitykset tehdään syksyn aikana ja päätökset vasta ensi keväänä puoliväliriihessä.
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen elo-syyskuun vaihteessa. Mikäli hallituksen työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet lisäävät menoja, hallitus joutuu pohtimaan, miten ne rahoitetaan.
– Silloin voi olla tarve löytää jostain lisää rahaa, koska meidän finanssipoliittinen tilanne ei anna oikein suuria eväitä siihen, että lähdettäisiin menoja reippaasti lisäämään, Majanen sanoo.
Hänenkin mielestään työllisyystilanteen kohentamiseksi täytyy kuitenkin tutkia ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja.
Orpon mukaan valtiovarainministeriö saattaa joutua laskemaan talousennustettaan ensi vuodelle. Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta ennustetta, joka julkistetaan vasta syyskuussa. Kesäkuussa ministeriö ennusti ensi vuodelle 1,0 prosentin kasvua.
– Riskejä on toki alaspäinkin, Majanen toteaa.