– Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi vastauksessaan kokoomuksen välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta tiistaina.
– Se tarkoittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60[nbsp]000 henkilöllä vuonna 2023. Meno- ja veropäätökset mitoitetaan siten, että työllisyysasteen noustessa 75 prosentin julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een alenee, Lintilä jatkoi.
Välikysymyksen keskeinen väite on, että hallitus lisää menoja ilman käsitystä tuloja lisäävistä toimista. Lintilän mukaan hallitus etenee uudistuksissa täsmälleen aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitetta ja julkisen talouden tasapainoa.
– Päätimme budjettiriihessä ensimmäisistä linjauksista työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyyspaketissa päätimme ensinnäkin uudistaa työllisyyspalveluita esimerkiksi kuntakokeilujen kautta ja karsia palkkatuen byrokratiaa. Toiseksi päätimme monista toimista osatyökyisten saamiseksi vahvemmin työmarkkinoille.
– Kolmanneksi edistämme työperäistä maahanmuuttoa monipuolisella toimenpidekokonaisuudella sisältäen muun muassa tavoitteen työperäisten oleskelulupien nopeammasta käsittelystä, Lintilä luetteloi.
Niin ikään hän sanoi hallituksen linjanneen, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella.
– Viidenneksi yksinyrittäjien ja mikroyritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi käynnistämme rekrytointitukea koskevan kokeilun ja laadimme yrittäjyysstrategian. Kuudenneksi osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valmistellaan syksyn kuluessa ehdotukset osaajapulaa helpottavan koulutuksen lisäämiseksi.
Lintilän mukaan hallitus linjaa kevään kehysriihessä syksyyn 2020 budjettiriiheen valmisteltavien toimien suuntaviivat ja ensi vuoden syksyllä hallituksella on valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet.
– Arvioimme tämän jälkeen työllisyyden kehitystä jatkuvasti. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi, Lintilä lupasi.
Hänen mukaansa finanssipolitiikka mitoitetaan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
– Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla.
Valtiovarainministerin mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen.
– Päätösperäisesti menot kasvavat nettona noin miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa. Hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Päätösperäisten menonlisäysten, verotulojen kasvun ja korkomenojen laskun seurauksena alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Lintilän mukaan hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menoja lisätään ilman, että julkisen talouden tasapainon kannalta välttämätön 75 prosentin työllisyystavoite toteutuu normaalin talouskasvun oloissa.
– Vuoden päästä budjettiriihessä hallitus arvioi päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan, mikäli työllisyystoimissa ei ole edetty sovitusti.
Lintilän mukaan hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle.