Martti Hetemäen mukaan Suomen tilanne on paljon pahempi kuin yleisesti ajatellaan.
– Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen. Jos ei kyetä ratkaisuihin, joilla työllisyysaste nousee, joudutaan sopeuttamaan lisää: jatkamaan leikkauksia tai korottamaan veroja. Tai sitten luovutaan tavoitteesta taittaa velkaantuminen, Hetemäki tiivistää
Hänen mukaansa tarvitaan 120 000 uutta työpaikkaa ja aikaa on vuoteen 2019.
– Työllisyysasteemme on ainakin viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä on rahoittajia liian vähän rahoitettaviin nähden.
Hetemäen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste on pysynyt korkealla osin siksi, että palkka- ja tuloerot ovat kasvaneet kummassakin viime vuosina paljon.
Suomalaistenkin pitää hänen mukaansa hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi. Se tarkoittaa enemmän matalapalkkaisia töitä, joka on myös maailman trendi.
– Toki muutakin tarvitaan. Pitää ottaa oppia kuitenkin muista Pohjoismaista, koska niissä työllisyysaste on niin paljon korkeampi. Vain kyllin korkealla työllisyysasteella voimme maksaa palvelut ja kaikki tulonsiirrot, jotka ovat tärkeitä tuloerojen kaventamiseksi.
Hetemäki huomauttaa, että Suomi voi vaikuttaa työllisyysasteeseen pitkälti omilla päätöksillään.
– Eihän ole työttömien vika, että työ ei kannata. Turha tässä on syyllistää ketään. Pitää olla järjestelmät, joilla työnteko kannattaa ja pitää myös puuttua syihin, joiden vuoksi työttömyys pitkittyy, hän sanoo.
– Toimenpiteiden pitää olla kuitenkin oikeassa suhteessa ongelman vakavuuteen ja tavoitteen vaativuuteen nähden. Hyvinvointiyhteiskunta seisoo tai kaatuu työllisyysasteen mukana, Hetemäki jatkaa.