Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on vakava asia, johon ei pitäisi kuulua puoluepolitikointi. Suomalaisten kansallisvarallisuudesta on mittava määrä valtionyhtiöissä, kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen blogissaan.
Pelkästään pörssiyhtiöissä valtion osakeomistuksen arvo on lähes 30 miljardia euroa. Pörssiyhtiöiden lisäksi valtiolla on kymmeniä muita yrityksiä, joista suurimmat tekevät miljardien liikevaihtoa.
– Jotta yhtiöiden johtaminen on mahdollista, niihin saadaan hyvät johtajat ja valtion omaisuus karttuu eikä tuhoudu, valtion pitää olla linjakas ja johdonmukainen omistaja. Kun pelisäännöt päätetään, niiden mukaan on mentävä, Pentikäinen toteaa.
– Postin tapauksessa yhtiöjohto teki henkilöstöä koskevia linjauksia omistajaohjausta informoiden. Samaan aikaan pääministeri näyttää – ilmeisen omavaltaisesti ilman hallituskumppanien tukea – edellyttäneen, että Postin johto toimii hänen ääneen lausumiensa linjausten mukaisesti. Muut hallituspuolueet ovat olleet asiassa hämmentävän hiljaa, Pentikäinen jatkaa.
Hänen mielestään on keskeistä, että valtionyhtiöt eivät ole pääministerin oman politiikan peliväline, vaan toimivat eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen ohjauksessa.
– Jos omistaja antaa merkittäviä linjauksia, sen pitäisi tapahtua vähintään talouspoliittisen ministerivaliokunnan kautta. Silloin omistajaohjauksella on riittävän leveät hartiat.
Pentikäisen mukaan hämmentävää on myös se, että pääministeri valitsi vahvasti puolen postikiistassa postilaisten ammattiliiton rintamasta.
– Kannanotollaan (Antti) Rinne (sd.) rakensi hallituskautensa ensimmäisessä työtaistelussa odotuksia tuleviin työtaisteluihin. Muidenkin valtionyhtiöiden ja julkisen sektorin työntekijöiden mieleen on kylvetty ajatus hakea tukea pääministeriltä, jos työtaisteluun ajaudutaan, Pentikäinen arvioi.
Hänen mukaansa Postin ja omistajaohjauksen aiheuttama hallituskriisi on hyvä muistutus siitä, että valtio ei ole yhtiölle optimaalinen omistaja.
– Siksi meilläkin pitäisi käydä enemmän keskustelua siitä, mitä valtion ja kuntien pitää omistaa ja mistä olisi viisasta luopua.