Valtionvelka oli vuoden 2021 lopussa 128,7 miljardia euroa eli 51,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velka oli 67,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kertoo Valtiokonttorin valtion velanhallinnan vuosikatsaus.
– Pitkittyneen koronapandemian vaikutukset läikkyivät vuoteen 2021, mutta paljon vähemmän kuin mihin oli varauduttu. Luottamus kasvoi siihen, ettei koronapandemia aiheuta suuria taloudellisia shokkeja, sanoo toimialajohtaja Teppo Koivisto.
Hänen mukaansa uudet merkit ovat nyt ilmassa. Inflaatio on kiihtynyt, kun maailmantalous elpyi nopeasti vuonna 2021. Inflaationäkymien epävarmuus on Koiviston mukaan kaikkeen vaikuttava teema vuonna 2022.
Keskuspankit ovat reagoineet uuteen inflaatioympäristöön valmistautumalla rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Suomen valtion liikkeeseenlaskuihin tai valtionlainojen kysyntään rahapolitiikan muuttumisella tuskin olisi suuria vaikutuksia, Koivisto arvioi.
– Valtio toteuttaa velanottonsa kaikissa olosuhteissa. Meidän näkökulmastamme kyse olisi paluusta normaalitilanteeseen, jossa olemme olleet aikaisemmin. Kevyen rahapolitiikan oloissakin olemme koko ajan panostaneet sijoittajasuhteisiimme. Suomella on hyvä luottoluokitus, ja viime kädessä kaikki palautuu aina siihen, Koivisto sanoo.
Viestintäänsä valtionlainojen sijoittajille Valtiokonttori rakentaa Koivisto mukaan entistä vahvemmin yhteiskunnan kestävyystekijöiden (Environmental, Social, Governance) varaan. Sijoittajia kiinnostavat rahallisen tuoton lisäksi yhä enemmän sijoitusten yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset.
ESG-tekijät sopivat Koiviston mukaan erityisen hyvin valtionlainojen vastuullisuuden arviointiin. Valtion budjetti on yleiskatteinen eikä valtio pääsääntöisesti hae markkinoilta rahoitusta yksittäisiin investointeihin, vaan tekee jatkuvaa varainhankintaa rahoittaakseen monenlaisia julkishyödykkeitä.
– Valtion(lainojen) vastuullisuus syntyykin siitä kokonaisuudesta, jota valtio poliittisin päätöksiin edistää, hän kuvaa.
Vaikka ESG-tekijät eivät näy valtion perinteisissä luottoluokituksissa hyvän hallinnon mittareita lukuun ottamatta vielä kovin paljon, Koivisto uskoo tämän muuttuvan. Kunhan data ja menetelmät kehittyvät niin, että perinteiseen luottoriskianalyysiin saadaan mukaan myös pitkän aikavälin vaikutukset kuten ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat riskit, kestävyydestä tulee vielä tärkeä makrotaloudellinen muuttuja.
– Sen on pakko, sillä vastuullisuus ohjaa sijoittajien käyttäytymistä entistä enemmän, hän sanoo.